Vahvat oluet ja miedot viinit tulivat ryminällä ruokakauppoihin.
Kun lakiuudistus tuli maanantaina voimaan, juomia oli jo rivissä markettien hyllyillä. Muste lakiuudistuksessa oli tuskin ehtinyt kuivua, mutta lain läpimeno oli niin varmaa että varastot oli uskallettu täyttää valmiiksi.
Mutta ”maanantain mullistus” oli vasta alkusoittoa.
Seuraavana ovat vuorossa kaikki 8–15-prosenttiset viinit, ja esitys niiden vapauttamisesta voi tulla eduskuntaan jo ensi vuonna.
Uudistus tehtiin, koska hallitus haluaa antaa kaupalle lisäsiivun
Alkoholiuudistus toistaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavaa, jossa on vahva tahtotila ajaa halutut hankkeet läpi soraäänistä välittämättä.
Alkoholiuudistustakin on vastustettu voimakkaasti. Hallituksen esitykseen jätettiin 85 asiantuntijalausuntoa, joista 15 oli esityksen puolella ja 70 sitä vastaan. Useat lausunnot olivat hyvin kriittisiä.
Yle kävi tätä analyysiä varten läpi kaikki lausunnot, hallitusohjelman kirjaukset ja lakiuudistuksen perustelut. Tekstiin on poimittu otteita lausunnoista, ja jutun lopussa on linkki niihin kaikkiin.
On todennäköistä, että uudistuksesta aiheutuvat haitat ovat suuremmat kuin sen hyödyt. Lainvalmistelu on ollut puutteellista, ja esimerkiksi vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ei olla mietitty.
Aluehallintovirastot
Hallituksella on toimiin vain yksi syy, ja sen se on sanonut ääneen: halu avata alkoholimarkkinaa ruokakaupoille.
– Kaupat ja kauppiaat haluavat saada isomman siivun alkoholimarkkinasta. Siitä tässä uudistuksessa on erityisesti kyse, kiteytti alkoholipolitiikkaa tutkiva THL:n professori Pia Mäkelä Ylelle maanantaina.
Lähikauppojen toimintaedellytyksille valikoiman laajentumisella olisi merkittävä vaikutus. - - - Uudistus auttaisi myös haja-asutusalueiden kauppojen toiminnan edellytysten säilymistä.
Kesko
Kyseessä on siis kädenojennus S-ryhmälle, K-kaupoille ja Lidlille – sekä juomavalmistajille, joiden tuotteet pääsevät laajemmin esille.
Mikään kultakaivos tämä uudistus ei ole. Nyt kauppoihin tulleiden 5,6–8-prosenttisten juomien osuus Alkon liikevaihdosta oli vuonna 2022 noin kolme prosenttia, eli kyseessä on välimallin tuoteryhmä.
Hallitus arvioi, että myynti ruokakaupoissa kasvaa enintään noin 50 miljoonalla eurolla. Se on pieni juttu, kun Alkon ja kauppojen koko alkoholimyynnin vuosivolyymi on runsaat kolme miljardia euroa.
Seuraava askel tulee jo ensi vuonna
Mutta uudistus kannattaa nähdä lähinnä harjoitteluna.
Jos hallitus seuraa omaa hallitusohjelmaansa, jo ensi kevään puoliväliriiheen valmistuu selvitys, jossa käsitellään enintään 15-prosenttisten viinien tuloa ruokakauppoihin.
Samalla hallitus selvittää nettikaupan ja kotiinkuljetuksen sallimista ja alkoholipolitiikan sääntelyn siirtoa sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Osa työstä on jo käynnissä.
Alkoholiin liittyvää lainsäädäntöä ei tule lähestyä ensisijaisesti elinkeinopoliittisena kysymyksenä.
Nuorisotutkimusseura
Se on iso periaatteellinen kysymys. STM torjuu haittoja, TEM edistää markkinoita. Muutto TEM:iin ravistelisi suomalaista alkoholipolitiikkaa.
Ja jos hallitus lähtee toden teolla ajamaan 15-prosenttisia viinejä kauppaan, lakiesitys voisi olla lausuntokierroksella nopeimmillaan syksyllä 2025 ja eduskunnassa keväällä 2026.
Hallituksen toimet johtavat Alkon murtamiseen
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa”.
Se on pelkkä kirjaus paperille. Käytännössä viinien vapauttaminen ruokakauppoihin tarkoittaisi, että hallitus tekee selvää nykymuotoisesta Alkosta.
Viinien myynnin vapauttaminen merkitsisi käytännössä nykyisenkaltaisen maan kattavan Alkon myymäläverkoston ja palvelukonseptin alasajoa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Odotettavissa on, että Alkon myynti vähenisi selvästi. Sen seurauksena toimipisteitä olisi karsittava.
Tällöin tullaan nopeasti tilanteeseen, jossa vaakalaudalla on koko Alkon olemassaolo.
Alko voi EU-kilpailulainsäädännön keskellä toimia vain, jos sen merkitys voidaan perustella alkoholihaittojen torjunnalla. Jos vaikka puolet viineistä myytäisiinkin ruokakaupoissa, peruste olemassaololle murenisi.
Hyödyt ovat yksityisiä, kulut julkisia
Alkoholi on hankala myyntituote.
Kukaan ei toivo, että suomalaisten alkoholinkulutus nousisi yhtäkkiä pilviin. Marketit eivät voi lisätä myyntiä liput liehuen. Ennemminkin kyse on siitä, kuka kuiskaa kovimmin.
Nyt voimaan tulleen väliuudistuksen pienet hyödyt menevät yksityiselle sektorille, eli kauppaketjuille, pienpanimoille ja tilaviinituottajille.
Me kuluttajat saamme lisää valikoimaa lähikauppaan. Isot valikoimat tosin ovat asutuskeskusten marketeissa – missä Alkotkin nyt ovat – eikä sivutaajamien pikkukaupoissa ole tilaa saati menekkiä kovinkaan laajalle vahvojen oluiden tai laimeiden viinien valikoimalle.
Perusteltua on kysyä, ovatko nämä hyvin rajatun joukon - - - saamat hyödyt mielekkäässä suhteessa kustannuksiin, joita aiheutuisi julkisen sektorin ja työelämän kannettavaksi.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.
Häviäjien puolella ovat Alkon 2 400 työntekijää, joista iso osa menettää työnsä eikä löydä käyttöä erityisosaamiselleen.
Suomalaiset myös tykkäävät Alkosta: se oli viime vuonna toisella sijalla firmojen kattavassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa.
Jos alkoholihaitat lisääntyvät, kulut kuittaa pitkälti julkinen sektori. Se hoitaa sairaudet verovaroilla. On myös arvioitu, että alkoholi aiheuttaa työpaikoilla vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset.
Kokonaiskustannuksia hallitus ei ole ynnäillyt – se tuntuu luottavan siihen, että juomatapojen muutos hillitsee haittoja.
Tiukan alkoholipolitiikan Pohjoismaissa kulutetaan kuitenkin vähemmän alkoholia kuin Keski-Euroopassa, joten on epäselvää mihin ajatus perustuu.
Mitä mieltä me todella olemme? Se on arvoitus
Asiantuntijat ovat vastaan.
Mitä mieltä me tavalliset suomalaiset olemme?
Siitä on hyvin vaikea ottaa selvää.
THL:n helmikuisessa kyselyssä 57 prosenttia piti silloista alkoholipolitiikkaa sopivana, ja väljennyksiä kannatti vain 26 prosenttia. Viinit ruokakauppoihin halusi 44 prosenttia.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT teetti oman kyselynsä vuonna 2022. Sen tulos oli, että 78 prosenttia suomalaisista ei kaivannut muutoksia alkoholin myyntiaikoihin tai -paikkoihin.
Mutta Päivittäistavarakaupan yhdistyksen teettämässä kyselyssä 65 prosenttia halusi viinit ruokakauppoihin. S-ryhmän omassa kyselyssä lähes 80 prosenttia piti Prismaa luontevana viininostopaikkana.
Gallupit ovat siis kuin Raamattu. Omia mielipiteitä pönkittävä kohta löytyy aina, jos sellaista tarvitsee.
Voit lukea kaikki lausunnot tästä linkistä.