Temppuihin soveltuvia helmihyppynaruja alkoi liikkua maailmalla noin kahdeksan vuotta sitten. Globaaliksi someilmiöksi helmihyppynarut alkoivat kehittyä koronavuosien aikana, kertoo liperiläinen opettaja Olli Toivola, joka itse löysi lajin vasta aikuisiällä.
Tavallista hyppynarua painavampi helminaru soveltuu temppuiluun. Narussa helmet ovat vapaassa liikkeessä, mikä auttaa hyppynarun pyörittämistä.
– Väline on helppo, se pyörii kuin itsestään. Sitä ei tarvitse jännittää.
Jääkiekkonuorten leirillä Joensuussa helmihyppynarut pääsivät testiin, kun 12–13-vuotiaat pääsivät kokeilemaan hyppynarutemppuja.
Leiriläiset olivat yhtä mieltä siitä, että helminarulla hyppiminen oli helpompaa kuin tavallisella.
Naruhyppelyyn tutustumisen taustalta on ajatus monipuolistaa nuorten jääkiekkoilijoiden harjoitttelua.
– Hyppiminen on hyvää fysiikkaharjoittelua ja sellainen oheisharjoittelu, josta lapset ja nuoret nauttivat, pohtii Toivola.
Aloittelijan virheet
Toivolaa harmittaa, että ihmiset ostavat väärän mittaisia hyppynaruja. Aloittelijalle oikea narun pituus on sellainen, että naru yltää kainaloihin ilman kahvoja. Taitojen karttuessa narua voi lyhentää.
Tekniikallakin on väliä. Kyynärpäät pidetään kiinni kehossa ja ranteet pyröittävät narua. Hypyissä ei tarvitse päästä korkealle.
– Moni aikuinen mieltää hyppimisen raskaaksi. Jos ihminen pystyy kävelemään, hän pystyy myös hyppimään.
Toivola oli lapsena kömpelö eikä muista koskaan hyppineensä narulla.
– Löysin naruhyppelyn, kun tähtäsin veteraanijuoksun MM-kisoihin.
Toivola halusi lisätä juoksuaskeleeseen ketteryyttä ja kimmoisuutta. Juoksulenkin jälkeen hän hyppi 150 hyppyä.
Tulokset alkoivat näkyä parin viikon päästä. Juoksusta oli tullut kevyempää, ja askel oli siirtynyt enemmän päkiälle.
Hyppimisestä hyötyy koko keho
OMT-fysioterapeutti Anssi Ahtiainen Fysios Mehiläiseltä muistuttaa, että hyppiminen tekee kaiken ikäisille hyvää, mutta kehoa pitää muistaa valmistella ennen kuin aloittaa hyppimisen.
– Hypyt parantavat luun verenkiertoa, kehittävät nivelrustoa erityisesti lapsilla ja vaikuttavat jänteiden kykyyn kantaa kuormaa.
Hyppynarulla hyppiessä tasapaino paranee, aerobinen kunto kohenee ja kropan elastisuus, nopeus ja voima kehittyvät.
Ahtiainen on toiminut miesten Korisliigassa pelaavan Kataja Basketin fysioterapeuttina. Hänen mukaansa eri lajeissa kilpailevat ammattiurheilijat hyödyntävät hyppimistä osana valmistavia harjoituksia.