Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kiina ja länsimaat käyvät suurvaltakamppailua globaalista etelästä – ”Länsi on hävinnyt Afrikan”

Afrikka on yksi pääteemoista tänään alkavassa G7-kokouksessa. Asiantuntijoiden mukaan länsimaiden vaikutusvalta maanosassa on heikentynyt.

Professori Teivo Teivaisen ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän mukaan Afrikan vaakakuppi on globaalissa valtakamppailussa jo kallistunut Kiinan suuntaan.

Italian Apuliassa kolmipäiväiseen huippukokoukseen kokoontuvat G7-maat yrittävät saada takaisin kadonnutta vaikutusvaltaansa Afrikassa, arvioi toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta Ylen aamun keskustelussa.

Varsinkin Yhdysvaltojen fokus on Penttilän mukaan ollut viime aikoina niin vahvasti Aasiassa, Ukrainassa ja Lähi-idässä, että Afrikka on ”unohtunut” amerikkalaisten kartalta kokonaan.

– Tämä on johtanut siihen, että länsi on hävinnyt Afrikan. Tällä hetkellä on kysymys siitä, että miten saadaan takaisin vaikutusvaltaa.

Penttilän mukaan globaalin etelän mailla on ratkaiseva asema Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä valtakamppailussa. Varsinkin eteläisen pallonpuoliskon maiden omaamat luonnonvarat ovat suurvaltojen intresseissä. Tämä näkyy Penttilän mukaan myös G7-kokouksen vieraslistaa tutkaillessa.

– Kaikilla kokoukseen kutsutuilla mailla on kriittisiä raaka-aineita, hän huomauttaa.

Kokoukseen on kutsuttu muun muassa Afrikan kehityspankin johtaja sekä Kenian, Tunisian ja Algerian presidentit. Afrikka on myös yksi kokouksen pääteemoista.

”Venäjä on tarjonnut pyssyjä ja Kiina on tarjonnut rahaa”

Kiinan ja Venäjän vaikutusvalta Afrikan maissa on kasvanut viime vuosina merkittävää tahtia. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan maat ovat voineet tarjota Afrikan maille asioita, joihin länsi ei ole pystynyt vastaamaan.

Venäjän tuki on ollut sotilaallista esimerkiksi Wagnerin palkkasotilaiden muodossa, Kiina sen sijaan on tarjonnut mittavia lainoja ja on Afrikan maiden suurin velkoja. Osan veloista se on myös antanut anteeksi.

– Venäjä on tarjonnut pyssyjä ja Kiina on tarjonnut rahaa, Teivainen tiivistää.

Taloudellista tukea ovat tarjonneet myös länsimaat, mutta rahoitukseen on liittynyt esimerkiksi oikeusvaltioon ja demokratiakehitykseen liittyviä ehtoja. Autoritaarisella Kiinalla vastaavia ehtoja ei Teivaisen mukaan ole.

Teivaisen mielestä vaatimukset demokratista toimivat heikosti, koska länsi itse ei ole ollut halukas päästämään globaalin etelän maita omiin instituutioihinsa. Esimerkiksi G7-ryhmästä ei etelän edustusta löydy.

– Tämä rapauttaa kenties lännen moraalista, poliittista ja sitä myötä ihan todellista vaikutusvaltaa maailmassa.