Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Vihreä siirtymä voi nostaa Etelä-Karjalan taloustilannetta, mutta nyt on jo kiire

Stora Enson Imatran tehtaanjohtaja ja Imatran kaupunginjohtaja uskovat, että vetytalouden hankkeet työllistävät eteläkarjalaisia tulevaisuudessa.

Sellutehdas järven rannalla
Stora Enson Imatran tehtaiden vahvuus ovat tällä hetkellä nestepakkaus- ja elintarvikepakkauskartonki. Kuvituskuva. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Stora Enson Imatran tehtailla tunnelma on hiljattain käytyjen muutosneuvottelujen jäljiltä vaisu.

Muutosneuvottelujen piirissä olivat kaikki tehtaiden työntekijät, yhteensä 1 100 henkilöä.

Kaikkiaan Imatralta vähenee noin 70 työtehtävää. Joukossa on esimerkiksi paikkoja, joita ei ole viimeisen vuoden aikana täytetty.

Tehtaanjohtaja Janne Kallio kuitenkin näkee tulevaisuuden myönteisenä.

– Nestepakkaus- ja elintarvikepakkauskartonkia tarvitaan tulevaisuudessakin, eikä niistä luovuta. Olemme vahvoja erityisesti nestepakkauskartongeissa, Kallio painottaa.

Stora Enson Imatran tehtaiden Kaukopään tuotantoyksikkö.
Imatran Kaukopään tehtaat vuonna 2021. Arkistokuva. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Muutosneuvotteluista huolimatta tulevaisuudessa tehtaalle on saatava moniosaajia. Töitä on erityisesti sähkö- ja automaatio-osaajille.

– Tähän koulutetaan ihmisiä Etelä-Karjalassa, joten parin vuoden sisällä koulutus alkaa ruokkia alueemme tehtaita.

Vihreän siirtymän työpaikkoja

Vaikka Venäjän raja on kiinni, metsäteollisuus pysyy maakunnan kivijalkana, uskoo Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden.

Hildenin mielestä vihreä, puhdas siirtymä tarjoaa Etelä-Karjalalle tulevaisuudessa hyvän aseman.

Hän uskoo, että koska Etelä-Karjala on Suomen suurin biopohjaisen hiilidioksidin tuottaja, myös vetytalouteen liittyviä hankkeita syntyy jatkossa.

– Investoinnit konkretisoituvat vuosikymmenen taitteessa, mutta pitkällä tähtäimellä olen hyvin luottavainen, että tätä kautta teollisuus uudistuu, Hilden toteaa.

Kuorma-auto odottaa pääsyä Suomeen Vaalimaan raja-asemalla. Pietari-kyltti rekan edessä.
Logistiikka on Etelä-Karjalan vahvuus, mutta sen kehittäminen on avain maakunnan tulevaisuudelle, sanovat Imatran kaupunginjohtaja ja Stora Enson Imatran tehtaanjohtaja. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Yrityksiä houkutellaan Imatralle rahoituksella, joka on tarkoitettu äkillisen rakennemuutoksen alueille. Kyseessä on työ- ja elinkeinoministeriön lakisääteinen malli.

– Tarvitsemme tänne eri alojen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, Hilden sanoo.

Tutkimusjohtaja toivoo nopeita päätöksiä

LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo, että vihreä siirtymä on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle iso taloudellinen mahdollisuus, mikäli siihen tartutaan nopealla aikataululla.

– Sellutehtaiden hiilidioksidipäästöjen talteenottoon ja jalostukseen biokemikaaleiksi kannattaisi panostaa nyt. Suomi on jo tällä hetkellä Eu:n toisiksi suurin biohiilidioksidin tuottaja, joten siihen satsaaminen toisi meille kilpailuetua.

Energiateollisuutta tutkiva Laaksonen sanoo laskeneensa, että metanolin valmistusyksikkö voisi kaksinkertaistaan Imatran tehtaiden liikevaihdon.

Metsäalan pörssijätti Metsä Group ilmoitti kaksi viikkoa sitten selvittävänsä hiilidioksin talteenottoa.

– Tällaisen päätöksen toivoisi tietenkin mielellään kuulevan myös Stora Ensolta. Uuden tehtaan luvituksiin ja käyttöönottoon menee viidestä kuuteen vuotta, Laaksonen sanoo.

Hiilidioksidin sisältämää hiiltä voidaan käyttää muun muassa muoveissa, polttoaineissa, liuottimissa ja liimoissa.