Eurooppa on nyt pysyvästi kahtiajakautunut, sanoo Stubb

Tältä näyttivät perjantain Kultaranta-keskustelut – vakavia teemoja ja lämpimiä kohtaamisia

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Tällaiset teemat Kultaranta-keskusteluissa nousivat esiin

Maailmanjärjestys mullistuu. Monissa keskusteluissa todettiin, että maailmanjärjestys on muuttunut.

Globaalin etelän merkitys kasvaa. Stubb totesi, että globaalin etelän maiden merkitys kasvaa ja että Suomen pitää löytää niiden joukosta kumppaneita.

Stubb määritteli ”arvopohjaisen realismin”. Stubb avasi jo presidentinvaaleissa esittelemäänsä ”arvopohjaisen realismin” periaatetta.

EU näyttää heikolta ja äärioikeisto nousee. Alankomaiden pääministerin Mark Rutten mukaan EU näyttää ulospäin heikolta äärioikeiston noustessa EU-parlamentissa.

Suomi ei lähetä sotilaita Ukrainaan. Stubb kertoi Suomen tukevan Ukrainaa aseellisesti ja rahallisesti, mutta että Suomi kieltäytyisi, jos Ukraina pyytäisi sotilaita.

Ylen erikoislähetys päättyy

Ylen erikoislähetys tämän vuoden Kultaranta-keskusteluista on päättynyt.

Perjantain keskusteluihin voi palata Yle Areenassa.

Kultaranta-keskustelut järjestetään taas ensi vuonna

Stubb sanoi, että ensikin vuonna on luvassa Kultaranta-keskustelut.

– Kun rakennamme Suomea ja Suomen ulkopolitiikkaa, jokaisen pitää tuntea, että tämä on minun Suomeni. Se on paras lähtökohta meidän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiselle ajattelulle tässä muuttuvassa maailmassa ja kahtiajakautuneessa Euroopassa, Stubb totesi tämänkertaisten keskusteluiden lopuksi.

Stubb: Suomi on lopultakin oikeassa arvoyhteisössä

Kolmas pointti Stubbin päätössanoissa oli Suomi. Hänen mukaansa Suomi on ottanut lopullisen askeleen arvoyhteisöön, johon kuulumme, eli länteen.

– Se että olemme sotilaallisesti liittoutunut maa, läntinen maa, ei missään nimessä estä sitä, että Suomi kykenee toimimaan rauhanvälittäjänä ja sillanrakentajana. Norja on tästä hyvä esimerkki.

Stubbin mukaan Suomen etuna on se, ettei sillä ole kolonialistista taustaa. Se antaa meille tilaisuuden toimia rauhanvälittäjänä.

Hän korosti, että ulkopolitiikka on aina joukkuepeliä. Presidentti toimii yhdessä eduskunnan kanssa.

– Ulkopoliittinen kärkemme on Ukraina, Transatlanttiset suhteet ja globaali yhteistyö. Turvallisuuspoliittinen linjamme on kokonaisvaltainen turvallisuus, valmistautuminen, hybridi-iskujen torjuminen ja tietysti Venäjän riskin analysoiminen.

Hänen mukaansa Suomi on turvallisemmassa asemassa kuin vuosikymmenissä.

– Meillä ei ole tässä tilanteessa mitään hätää.

Stubbin mukaan Eurooppa on nyt pysyvästi kahtiajakautunut

Stubbin toinen pointti oli Eurooppa. Hänen mukaansa se on nyt pysyvästi ainakin keskipitkällä aikavälillä kahtiajakautunut. Toisella puolella ovat Venäjä ja Valko-Venäjä ja toisella puolella reilut 40 eurooppalaista maata.

Lisäksi Eurooppa on ollut yllättäväkin yhtenäinen niin korona-aikana kuin Ukrainan sodan alettua. Hän ei usko yhtenäisyyden kestävän ikuisesti, mikä on eurooppalaista arkipäivää.

Hän painotti myös globaalin etelän merkitystä. Se näkee Euroopan kaksinaamaisena tekijänä, joka suhtautuu eri tavalla Ukrainan sotaan ja Gazan sotaan.

Stubbin mukaan EU keskittyy nyt kovaan turvallisuuteen, mutta sen pitäisi muistaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös kovaa turvallisuutta.

Stubb: Sain hyvät eväät näistä keskusteluista

Avaa kuvien katselu

Presidentti Alexander Stubb kertoi päätöspuheessaan, mitä oppi Kultaranta-keskusteluista. Hän kiteytti asian itselleen tyypillisesti kolmen pointin kautta, joista ensimmäinen koski maailman tilaa.

– Maailma ei ole vain murroksessa, vaan elämme uutta aikakautta. Järjestys, tasapaino ja dynamiikka muuttuvat, mutta kukaan ei tiedä, miten. Varmaa on, että olemme jollaisessa suurvaltakamppailussa ja että kansainvälisiä instituutioita ja sääntöjä haastetaan.

Hänen mukaansa maailma on nyt moninapainen ja monijakoinen ja ympäri maailmaa syntyy ”epäpyhiäkin” alliansseja. Samalla meneillään on rauhaton aikakausi, jossa näemmä suurimpien konfliktien kasvavan.

Kun kansainvälisiä sääntöjä ei enää kunnioiteta, alueellistuminen vahvistuu. Se ei välttämättä ole huono asia Euroopalle.

YK:lla on entistä enemmän merkitystä, sanoo Taalas

Kansainvälisiä sääntöjä ja YK:ta on kyseenalaistettu ja sen uudistumista on vaadittu Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Janne Taalaksen mukaan sillä on edelleen merkitystä, mitä Suomi tekee YK:ssa, missä joukossa Suomi siellä on ja mihin siellä pyritään.

– Sillä on itse asiassa enemmän merkitystä nyt kuin aikaisemmin.

Toisaalta Taalas on huolissaan valtionjohtajien keskisten suhteiden rapautumisesta. Taalaksen mukaan YK:ssa voitaisiin pitää yhteyksiä valtionjohtajien välillä ja käydä kulisseissa keskustelua. Sitä ei tällä hetkellä tapahdu, Taalas toteaa.

Kuka täällä on pääministeri? Katso hauska sekoilu aamun keskustelussa

Kultaranta-keskusteluiden toisen päivän aluksi nähtiin hykerryttävä kohtaus, kun presidentti Alexander Stubb luuli olevansa pääministeri.

Lavalla oli Stubbin kanssa se oikea pääministeri eli Petteri Orpo ja juontaja Jan Andersson.

Myöhemmin Stubb otti kontaktia myös tavallisten kansalaisten suuntaan osallistumalla Ylen chattiin.

Stubbin vastaukset chat-kysymyksiin voit lukea tästä jutusta.