Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Luontobuumi on lisännyt erämessujen määrää Suomessa – toiseksi vanhimmassa tapahtumassa yleisöryntäys

Lähes 40 vuoden ajan järjestetyt Karjalan Erämessut vuorottelevat nykyään kahden maakunnan välillä.

Keltaiseen t-paitaan ja aurinkolaseihin sonnustautunut vaaleahiuksinen mies seisoo väkijoukon keskellä auringonpaisteessa.
Kontiolahden ampumahiihtostadionille kokoontui viikonloppuna yli 10 000 ihmistä. Karjalan erämessujen järjestelypäällikkö Eki Lintunen on määrään tyytyväinen. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Perinteikkäät Karjalan erämessut ylittivät kirkkaasti kävijätavoitteensa Pohjois-Karjalan Kontiolahdella.

Kolmipäiväisessä tapahtumassa oli jo sunnuntaina puolilta päivin käynyt yli 10 000 kävijää. Järjestelypäällikkö Eki Lintusen mukaan hyvä sää selittää menestystä, mutta vain osin.

– Korona-ajan nostama luontobuumi on lisännyt kiinnostusta näitä tapahtumia kohtaan. Se näkyy myös kokonaan uusina erämessuina, Lintunen sanoo.

Erämessut-nimisiä tapahtumia on järjestetty Suomessa pitkään esimerkiksi Riihimäellä, Pohjois-Karjalassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Viime vuosina niiden rinnalle on tullut kilpailevia erämessuja ainakin Parkanoon, Kauhajoelle, Helsinkiin ja Poriin. Etelä-Pohjanmaan Soinissa kävijöitä on puolestaan houkuteltu yhdistetyille Luonto- ja erämessuille.

Karjalan erämessut on Suomen toiseksi vanhin alan tapahtuma. Eki Lintusen mukaan kilpailu on monipuolistanut messujen sisältöä.

– Nämä ovat nykyään luontoharrastuksiin liittyviä, monipuolisia tapahtumia. Olen joskus miettinyt, uskaltaisinko pudottaa meidän messujemme nimestä sanan ”erä” pois, mutta perinteiden vuoksi se ei ehkä kannata, hän kertoo.

Retkeilyä ja kuohujuomaa

Yhä useampi erämessuvieras harrastaa muuta kuin metsästystä tai kalastusta. Tämä näkyi myös Karjalan erämessuilla.

Joensuulaiset Jenna Repo ja Tommi Kortelainen etsivät retkeilytarvikkeita, mutta heidän mukaansa tarttui myös kuohujuomaa.

– Onhan näissä aika paljon samaa kuin missä tahansa messuissa. Toisaalta nimenomaan retkeilypuolelta on oikein mukavasti esillepanijoita, Repo ja Kortelainen kertovat.

Punamekkoinen nainen ja mustaan, hihattomaan paitaan sonnustautunut lippispäinen mies aurinkolasit päässään messukojulla. Miehellä on kädessä kuksa.
Jenna Repo ja Tommi Kortelainen ostivat erämessuilta muun muassa kuksan. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Niin ikään joensuulainen Variksen perhe tuli messuille hetken mielijohteesta. Etsinnässä oli tarvikkeita vaellukseen pohjoisessa.

– Kyllä perinteinenkin eräily kiinnostaa, mutta on kiva, että täällä on paljon muutakin, Jani Varis sanoi.

Lippalakkipäinen poika ja aurinkolaseihin sonnustautuneet mies ja nainen kävelevät messualueella ihmisvilinässä kesäisessä auringonpaisteessa.
Topi (vas.), Jani ja Kati Varis eivät olisi lähteneet messuille, jos sää olisi ollut huono. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Kauppiaat eivät riittäisi enempään

Eräaiheista verkkokauppaa pyörittävä Jyrki Grönlund on pannut merkille, että messuja on nykyään aiempaa enemmän. Hän arvelee, ettei määrä voi enää kasvaa.

– Ongelmaksi tulisi silloin näytteilleasettajien määrä. Suomi on pieni maa, emmekä voi olla myymässä tuotteita monessa paikassa yhtä aikaa, Grönlund sanoo.

Armeijanvihreään sonnustautunut harmaahapsinen, silmälasipäinen mies erätuotteiden keskellä.
Myyjille erämessut ovat tärkeitä näyttäytymispaikkoja. Jyrki Grönlundin mukaan tärkeintä on saada firman nimi mahdollisimman monen mieleen. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Karjalan erämessut järjestetään nykyään vuorovuosin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Järjestely on Eki Lintusen mukaan paitsi järkevä, myös välttämätön.

Vaikka luontotapahtumat kiinnostavat, niiden järjestäminen jatkuvasti samassa paikassa on osoittautunut vaikeaksi yhtälöksi.

– Meillä on kahden vuoden kuluttua tapahtuman 40-vuotisjuhlat ja tulevaisuutemme näyttää hyvältä. Silti on fiksua käydä välillä pitämässä nämä messut Imatralla, Lintunen sanoo.