Tasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi tänään MTV:lle, että käännytyslaki antaisi viranomaisille tarvittavia työkaluja, jotta Venäjän vastainen raja voitaisiin avata.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi toukokuussa Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että käännytyslain hyväksymisen jälkeen rajaliikennettä voitaisiin avata jollakin tapaa.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on kuitenkin eri linjoilla.
– Rajanylityspaikkojen avaamisella ja nyt eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen mahdollisella voimaantulolla ei ole suoraa yhteyttä, Rantanen kommentoi Ylelle sähköpostitse.
Rajanylityspaikkojen avaamista voidaan hänen mukaansa toki harkita, jos tilanne sen mahdollistaa.
Turvallisuutta arvioidaan kuukauden välein
Sisäministerin mukaan rajansulun välttämättömyyttä arvioidaan jatkuvasti.
– Rajanylityspaikkoja ei voida pitää suljettuna kauemmin kuin on välttämätöntä kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi, hän muistuttaa.
Itärajan sulkupäätös on siis voimassa toistaiseksi, mutta vain niin kauan kuin se nähdään pakolliseksi.
Rajavartiolaitos arvioi rajan turvallisuustilannetta kuukauden välein. Tällä viranomaisten tiedustelutiedolla ja arviolla on keskeinen rooli rajasulun jatkoa pohdittaessa.
Rajavartiolaitos on arvioinut, että itärajan takana olisi edelleen tuhatkunta Suomeen pyrkivää henkilöä, jotka odottavat rajan aukeamista.
Itärajalle suunnitellaan pysyvän aidan rakentamista, ja hallitus haluaa mahdollistaa joidenkin reserviläisten komentamisen itärajan partiointitehtäviin, mikäli tilanne pahenee.
Rajan avaaminen ei kuitenkaan ole näistä hankkeista kiinni.
Käännytyslaki on loppusuoralla eduskunnassa
Paljon riippuu nyt siitä, hyväksyykö eduskunta kiistellyn käännytyslain.
Lain käsittely jäi keskiviikkona vielä kesken hallintovaliokunnassa, mutta mietintöä yritetään saada valmiiksi torstaina.
Laki mahdollistaisi sen, että kansainvälisen suojelun hakeminen estettäisiin tilapäisesti Suomen rajoilla, jos kyse on Venäjän välineellistetystä maahantulosta, joka uhkaa Suomen turvallisuutta tai itsemääräämisoikeutta.
Se antaisi siis mahdollisuudet puuttua nopeastikin tilanteeseen, jossa itärajalle saapuisi suuri määrä turvapaikanhakijoita.
Vaa'ankieliasemassa on etenkin pääoppositiopuolue SDP, jonka kansanedustajista muutama on jo kertonut, ettei aio äänestää esityksen puolesta. Moni heistä odottaa juuri valiokunnan mietintöä ja sitä, minkälaisin ehdoin turvapaikanhakijoita voidaan käännyttää rajalla.
Seuraavaksi esitys etenisi koko eduskunnan päätettäväksi. Käännytyslaki säädettäisiin poikkeuslakina, eli se vaatisi taakseen viiden kuudesosan enemmistön kansanedustajista.
Turistit eivät vielä palaisi itärajan takaa
Suomen itäraja on ollut suljettu viime vuoden lopulta lähtien, ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetty avoinna oleville lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
Osa rajanylityspaikoista avattiin joulukuussa pariksi päiväksi, mutta turvapaikanhakijat ruuhkauttivat ne niin pahasti, että raja suljettiin uudelleen 15. joulukuuta.
Päätös on kuitenkin hankaloittanut monien elämää.
Virkamiesarvion mukaan paine itärajan avaamiseksi on kasvussa ja tilanne alkaa olla joillekin ihmisille kohtuuton.
Itärajan toisella puolella asuvien perheenjäsenten ja sukulaisten tapaaminen on ollut jo puoli vuotta vaikeaa, ellei mahdotonta. Suomessa asuvat venäläiset ovatkin vaatineet kovaäänisesti itärajan avaamista.
Venäläisturistien paluuta rajan avaaminen ei vielä tarkoittaisi. Turistien pääsyä Suomeen on rajoitettu jo vuodesta 2022 lähtien.
Syyksi on kerrottu se, että venäläisturistien päästäminen Suomeen ja Suomen kautta muualle Schengen-alueelle voisi vaarantaa Suomen kansainvälisiä suhteita.
Rajanylityspaikkoja lähdettäisiin avaamaan vain yksi tai kaksi kerrallaan.
Suomeen pääsisi Venäjältä todennäköisesti esimerkiksi töihin, opiskelemaan tai tapaamaan sukulaisia sekä huoltamaan kiinteistöä tai asuntoa.