Snow Rally Rings -niminen yritys on toiminut aiemmin Rovaniemen Vanttauskoskella sijaitsevan Mustalammen pohjois- ja itäpuolella. Pari vuotta sitten se teki uuden talviajoradan ostamilleen maille lähemmäksi asutusta lammen länsipuolelle.
Yritys ei ole hakenut uutta ympäristölupaa laajentuneille alueille.
Rovaniemen kaupungin ympäristövalvonnan ympäristötarkastaja Harri Katainen kertoo, että yrityksen muilla alueilla on ympäristölupa, joihin on aiemmin haettu muutoksia kaksi kertaa toiminnan laajentuessa.
Snow Rally Ringsin yrittäjä Pentti Koskiniemi on Ylen yhteydenoton jälkeen jättänyt lupahakemuksen melumallinnoksineen Rovaniemen ympäristöpalveluille.
– Suoraan sanottuna unohdin hakea ympäristölupaa uudelle alueelle.
Koskiniemen mukaan rallipalvelujen kysyntä kasvoi koronapandemian jälkeen ja ympäristölupa jäi kiireen vuoksi laajennukselle jättämättä.
Luvat kuntoon ennen toiminnan laajenemista
Harri Katainen kertoo, että lähtökohtaisesti yrittäjien pitää hankkia asianmukaiset luvat ennen toiminnan käynnistämistä tai laajentamista, mutta joskus yrittäjät ehtivät aloittaa toiminnan ennen luvitusta. Joko tietämättömyyttään tai muistamattomuuttaan.
Osa Mustalammen ympäristön maanomistajista on ollut suivaantuneita yrityksen ilman ympäristölupia laajentuneesta toiminnasta.
Yrittäjästä on tehty myös rikosilmoitus nimikkeellä ”ympäristön turmeleminen”. Poliisi kertoo tutkivansa asiaa.
Yle on keskustellut Mustalammen alueella asuvien kiinteistönomistajien kanssa, mutta osa ei halua nimeään julki, koska he pelkäävät yrittäjän suuttuvan heille. Kaikkia naapureita yrittäjän toimet eivät häiritse.
Kaliforniassa asuva maanomistaja Jani Huoponen on luvannut puhua omalla nimellään kaikkien niiden puolesta, jotka ovat sydämistyneitä yrittäjän toimista.
Huoposen mielestä yrittäjä on tehnyt asioita aivan väärässä järjestyksessä. Ensin on tehty ja sitten vasta alettu hakea lupia. Hän peräänkuuluttaa viranomaisten vastuuta.
Ympäristötarkastaja Harri Kataisen mukaan ympäristövalvonta on ollut riittävää. Yritykseen on tehty kaksi valvontakäyntiä: Vuonna 2020 ja keväällä 2024, jolloin tieto luvattomasta radasta oli tullut ilmi. Tuolla käynnillä yrittäjää kehotettiin hakemaan laajentuneelle toiminnalle uutta lupaa.
– Emme voi tällaisia paikkoja kovin tiheästi käydä valvomassa. Meillä on kymmeniä ympäristöluvan alaisia laitoksia valvonnassa, hän muistuttaa.
Katainen kertoo ymmärtävänsä ihmisten harmin uuteen asutusta lähemmäksi tulleen radan suhteen.
– Äänet ja valot voivat häiritä. Ympäristölupaan voidaan laittaa tiettyjä ehtoja ja käyttörajoituksia radalle. Esimerkiksi kellonaikoja ja rajoituksia radalla ajettavalle kalustolle, Katainen toteaa.
Pilaako maanmuokkaus vesistön?
Jani Huoposen mukaan yrittäjän tekemät maanmuokkaustoimet ovat herättäneet muissa maanomistajissa huolta ympäristöstä ja muokkausten vaikutuksesta Mustalammen veteen.
– Tälläkin hetkellä alueella tehdään mittavia maanmuokkaustoimia, joiden ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu. Maanmuokkaukset ovat pilanneet Mustalammen vesistön, joka luonnollisesti haittaa muiden asukkaiden ja loma-asukkaiden olemista ja kiinteistöjen arvoa, Huoponen sanoo.
Yle vieraili yrityksen uusilla ympäristöluvattomilla alueilla, jossa maanmuokkaustöitä on tehty. Yrittäjä on rakentamassa pengertietä uusien rata-alueiden ja lammen välille. Hän on myös rakentanut siltarummun Mustalampeen vievän ojan yli.
Vesistön pilaantumisesta ei ole tutkimustietoa, ja maanomistajat perustavat väitteensä omaan kokemukseen vesistöstä. Vuonna 2023 maanomistajat havaitsivat, että vedestä tarttui iholle mustaa ”mönjää”.
Kosteikko vesistöä parantamaan
Yrittäjä Pentti Koskiniemi on sitä mieltä, etteivät maanmuokkaustoimet heikennä vedenlaatua kuin hetkellisesti töiden aikana.
Hänen mukaansa Mustalampi on aikoinaan rehevöitynyt maatalouden myötä, kun soisia maita on ojitettu pelloiksi, joista humusta ja ravinteita on laskenut ojaa pitkin Mustalampeen.
– Jos saamme ely-keskukselta luvan, niin rakennamme Mustalammen ja sinne johtavan ojan väliin altaan tai kosteikon, jonka pohjaan muta ja saos painuvat. Johdamme sulamisveden ”munkin” eli säätökaivon kautta lampeen, Koskiniemi kaavailee.
Tällaiseen vesistötyöhön tarvitaan lupa ely-keskukselta, mitä yrittäjä aikoo hakea.
Hän on tutustunut myös Riistakeskuksen Sotka-kosteikkohankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda vesilinnuille elinympäristöjä.
Yrittäjän suunnitelmiin on perehtynyt myös ympäristötarkastaja Harri Katainen.
Kataisen mukaan kosteikko toisi win-win -tilanteen: Mustalampeen ei kulkisi veden mukana niin paljoa humusta, vesilinnut hyötyisivät kosteikosta ja yrityksen talvisen ajoharjoitteluradat olisivat helpommin muokattavissa.
