Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Nurmialueita jätetään rehottamaan tänä kesänä vapaasti Lappeenrannassa – käynnissä tutkimus

Kaupungissa kannustetaan jättämään ainakin osa kotipihan nurmesta leikkaamatta, jotta niittymäiset kasvit saisivat elintilaa.

Jyväskylän yliopiston maisterivaiheen opiskelija Ahti Pulli tutkii neliön alueella olevia niittykasveja.
Lappeen Pappilan niityllä on neliöllä ollut noin 12-13 lajia. Parhaimmalla niityllä on ollut 20 eri lajia neliöllä. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Lappeenrannassa tutkitaan tänä kesänä niittykasvillisuutta viheralueilla. Tämän vuoksi kaupunki on jättänyt nurmikoita leikkaamatta enemmän kuin viime kesänä.

Tavoitteena on selvittää, mitkä niityn ominaisuudet saavat aikaan mahdollisimman suuren monimuotoisuuden eli suuren määrän kasvilajeja. Se taas mahdollistaa hyönteisten ja pölyttäjien suuren määrän.

Ruusuruoho.
Lappeen Pappilan niityllä on muun muassa ruusuruohoa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Tutkimusta tekee Jyväskylän yliopiston maisterivaiheen opiskelija Ahti Pulli, joka on Lappeenrannan kaupungilla kesäharjoittelijana.

– Käytännössä tutkin, kuinka monta kasvilajia kasvaa kullakin rajaamallani niityllä.

Pulli käyttää kasvien laskemiseen neliön kokoista ruutukehikkoa, jonka hän asettaa niitylle sattumanvaraisesti. Sen avulla hän laskee, kuinka monta kasvilajia kehikon sisällä kasvaa.

Jyväskylän yliopiston maisterivaiheen opiskelija Ahti Pulli ja Lappeenrannan kaupungin projektityöntekijä Maria Jokela.
Ahti Pulli katselee muistiinpanoja. Vieressä Lappeenrannan kaupungin projektityöntekijä Maria Jokela käsissään kasviruutukehikko. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Hän tutkii maasta myös sammaleita ja kirjaa nekin paperille.

– Kiinnostaa tietenkin, onko siinä myös harvinaisempia kasveja, jotka kertoisivat perinteisen maatalouden historiasta.

Kasvillisuuden lisäksi Pulli tutkii maankäyttöhistorian vaikutusta kasvilajistoon. Hän kairaa maanäytteitä niityiltä, joita on tutkimuksessa kolmisenkymmentä Lappeenrannan alueella.

Ihmiset tyytyväisiä tutkimuksesta

Lappeenrannassa on ollut jo useina kesinä niittyalueita, joista nurmi on leikattu vasta kesän loppupuolella. Tänä kesänä on seitsemän uutta aluetta, joita ei leikata säännöllisesti.

– Ne on normaalisti leikattu 4–5 kertaa kesän aikana, mutta nyt leikataan vasta loppukesästä, sanoo Pulli.

Niittykasvien listaa.
Kasvien lisäksi Pulli tutkii niittyjen maa-aineksen happamuutta ja orgaanisen aineksen määrää maaperässä. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Pulli kävi alkukesällä laittamassa infokyltit ja keltaista nauhaa niityille.

– Siellä ihmeteltiin, että ei kai tänne rakenneta mitään. Sanoin, että kasvillisuustutkimusta teen ja ainakin ne ihmiset, jotka osuivat kohdalle, olivat hyvillään siitä, että kasveja tutkitaan, Pulli kertoo.

Kaupunki kannustaa laiskuuteen puutarhassa

Lappeenrannan kaupunki kannustaa ihmisiä perustamaan luonnontilaisia pihoja omille pihoilleen. Luontopihalla tarkoitetaan pihaa, missä säästetään ruohonleikkuria ja kemiallisia torjunta-aineita.

Lappeenrannan ympäristötarkastaja Taina Lahtela kannustaa jättämään edes osan pihasta luonnontilaiseksi.

– Laiska puutarhuri hellii samalla pihan eliöstöä.

Paimenmatara.
Lappeen Pappilan niityllä on myös paimenmataraa. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Lappeenrannan kaupunki lahjoittaa luontopihan perustajille tai sellaisen jo omaavalle Luontopiha-kyltin. Kyltti on osoitus siitä, että pihalla torjutaan luontokatoa ja osoitetaan kunnioitusta luonnon monimuotoisuudelle.