Suomessa on historiankirjojen mukaan vietetty markkinoita likipitäen 800 vuotta. Jouko Heinonen kertoo kirjassaan Rovaniemen markkinat, että ensimmäinen markkinoita koskeva merkintä on Ruotsin kuninkaan Maunu Ladonlukon kirjeessä 1200-luvulta.
Markkinoiden yhteyteen syntyi luontaisesti paikkoja tavata, ja Heinonen kirjoittaakin nuorison huvitelleen tilaisuuksissa.
Rovaniemellä järjestettiin ”nurkkatansseja” jo 1850-luvulla ennen varsinaisten markkinatanssien syntyä.
Olli Tiuranniemi kirjoittaa, että vuoden 1887 markkinatansseissa musiikista vastasi Kemin kaupungin raittiusseuran torvisoittokunta, josta Kaiku-lehti kirjoitti, että ”kelpasi siinä kyllä juoppoin hypellä, kun raittiusseura torvillansa ohjaksia hoiti”. Joitakin vuosia myöhemmin tanssien musiikista saattoi vastata kolmekin torvisoittokuntaa
Tuhansista lavoista satoihin
Jossain vaiheessa Suomessa oli jopa 3 000 tanssilavaa. Filosofian tohtori Henna Karppinen-Kummunmäen mukaan aktiivisia lavoja on nykyään noin 300, näihin lisättynä pienemmät lavat. Karppinen-Kummunmäki tietää mistä puhuu, sillä hän kirjoitti aiheesta kirjan Lavatanssien hurma: Keinu kanssani.
Karppinen-Kummunmäki kertoo, että kylä- ja talkootansseja on dokumentoitu 1700-luvulta. Sattuneesta syystä kuvia löytyy kuitenkin vasta 1900-luvulta.
Kaupallisuus tuli mukaan 1900-luvun alussa, jolloin tansseihin pääsyyn laitettiin lipun hinta. Yksi vanhimmista tanssilavoista löytyy Karppinen-Kummunmäen mukaan hänen kotikaupungistaan Turun Uittamolta, mikä nykytiedon valossa rakennettiin vuonna 1930.
Kulta-aika suomalaisille lavatansseille oli 1950–60-luvuilla. Yksi vanhimmista tanssilavoista lienee Kaavin Sivakan lava. Sinänsä mielenkiintoinen tanssipaikka, sillä siellä tanssitaan sunnuntaisin.
Ei vain vanhojen ihmisten harrastus
Vaan mistä koostuu suomalainen lavahurma? Karppinen-Kummunmäki kumoaa mielikuvan lavatansseista ”vanhojen ihmisten” harrastuksena. Hänen mukaansa 1960–1970-luvuilla tanssilavat täyttyivät nuorisosta, jolle lavat olivat likipitäen ainoa kokoontumispaikka, jossa pääsi lähikontaktiin ikätovereiden kanssa.
Mutta miten tanssilavakulttuuri voi tänään? Tanssikurssit ovat kasvattaneet suosiotaan – epäilemättä MTV:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla on tähän oma vaikutuksensa.
Karppinen-Kummunmäki toteaa, että niin sanotut ”entiset nuoret” viihtyvät yhä lavoilla, mutta 30–40-vuotiaista on puute. Sen sijaan alle 30-vuotiaiden määrä on kasvanut ja Karppinen-Kummunmäki mainitsee yhdeksi syyksi Tiktokin, jossa parikymppiset ovat innostuneet jakamaan tanssivideoitaan. Hänen mukaansa tanssin harrastajia Suomessa on noin 100 000.
Jätä lenkkarit kotiin
Karppinen-Kummunmäki pitää valitettavana tanssilavojen heteronormatiivista historiaa. 1950-luvulla alkoivat naistenhaut. Karppinen-Kummunmäen mukaan lattioilla oli hiljaista, sillä miehillä oli tapana liueta paikalta.
Muutoksia on toki tullut; nykyään puhutaan naisten ja miesten hakujen sijaan viejistä ja seuraajista. Ainakin osassa tanssipaikkoja.
Nostalgiset tanssiin haku -kyltit ovat todennäköisesti useassa paikassa jäljellä. Joillain lavoilla järjestetään naistentansseja, joissa naiset saavat hakea suurimman osan iltaa. Virkistävänä Karppinen-Kummunmäki pitää sitä, ettei tanssipartnerin nimeä tarvitse edes tietää. Keskustelukaan tanssien aikana ei ole pakollista.
Mutta mitä tarvitaan tanssilavaharrastuksen aloittamiseen? Muutama kymppi sisäänpääsymaksuun, jolla katoavan kansanperinteen yrittäjien kuluja saadaan katettua.
Tämän lisäksi kannattaa satsata kunnon tanssikenkiin. Niihinkään ei Karppinen-Kummunmäen mukaan tarvitse tuhlata: luiston ja pidon tulee olla kohdallaan, lenkkarit ovat turhan nihkeät. Kuten Karppinen-Kummunmäki toteaa, niillä on turhan äkkiä nokallaan…
Valoa, kesäihmisiä, paikallisia erikoisuuksia ja lavatanssitunnelmaa Mikko Kekäläisen ja Tuulianna Tolan seurassa Ämyrin lavalla Somerolla klo 21 alkaen TV1:ssä ja Areenassa.