Tutkijan silmissä Suomen uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on useita viilauksia aiempiin verrattuna.
Muutokset johtuvat uudesta turvallisuuspoilittisesta tilanteesta niin Venäjän suhteen kuin globaalistikin. Selkeästi näkyy myös presidentti Alexander Stubbin kädenjälki, ja onpa mukana myös hallitusohjelmasta poikkeavia painotuksia.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Joel Linnainmäen mukaan suurin muutos näkyy suhtautumisessa Venäjään.
– Nyt sanotaan suoraan, että Venäjä muodostaa Suomelle uhan, vaikkakaan ei välitöntä sotilaallista uhkaa. Eskalaatioriskiä Ukrainassa ei voida sulkea pois. Toisaalta sanotaan ääneen, että Venäjä kohdistaa meihin vihamielistä hybridivaikuttamista rajoillamme, ja Suomi joutuu tähän vastaamaan.
Selonteossa varautuminen sotilaalliseen uhkaan kertoo Linnainmäen mukaan samaa viestiä kuin jo vuonna 2022 tehdyssä ajankohtaisselonteossa, joka laadittiin vastaamaan tilannetta Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan.
– Muutosta on korostus siitä, että mitä pidempään tämä sota jatkuu, sitä suurempi on laajenemisen riski.
Kumppanuuspuhe yllättää
Linnainmäki pitää selonteossa hieman yllättävänä kohtaa, jossa puhutaan kumppanuuksista.
– Hallitusohjelmassahan puhuttiin paljon siitä, että täytyy tiivistää Nato-liittolaisten kanssa yhteistyötä. Nyt puhutaan esimerkiksi paljon laajemmin erilaisista maista globaalissa etelässä.
Joka tapauksessa selonteossa Nato on nyt Suomen keskeinen puolustus- ja turvallisuusratkaisu ja Yhdysvallat on nyt luokiteltu tärkeimmäksi liittolaiseksi ja strategiseksi kumppaniksi ensimmäistä kertaa.
– Samalla joudutaan kuitenkin tasapainoilemaan Yhdysvaltain sisäpolitiikan kanssa. Se muodostaa tietynlaisen kysymysmerkin heidän sitoutumiselleen Natoon ja myös Euroopan turvallisuuteen, Linnainmäki muistuttaa.
Stubbin kädenjälki näkyy
Myös Kiinasta puhuttaessa Linnainmäki löytää eroavuuden hallitusohjelmaan.
– Presidentti Stubbhan on korostanut, että meidän täytyy myös ylläpitää suhteita Kiinaan. Tässä on itse asiassa tapahtunut muutos mielestäni hallitusohjelmaan, jossa todettiin, että Suomi–Kiina-politiikka määrittyy EU- ja Nato-jäsenyyksien kautta. Nyt tätä kirjausta hieman löyhennettiin.
Stubbin kädenjälki näkyy useassa kohdassa uutta selontekoa. Eniten se nousee esiin Stubbin lanseeraamassa ”arvopohjaisessa realismissa”.
– Presidentin kädenjälki näkyy varmasti tässä arvopohjaisessa realismissa: miten korostetaan rauhanvälitystä ja että pitää puhua myös niille maille, jotka eivät jaa arvojamme, Linnainmäki sanoo.
Arvoja edustaa rauhanvälitys ja realismia kanssakäynti myös erimielisten kanssa.
Ei mikään täyskäännös
Apu Ukrainalle on mainittu selonteossa myös eri tavalla kuin hallitusohjelmassa on pohdittu.
– Todetaan esimerkiksi Ukraina-tuesta ja EU:sta hieman uudella tavalla, että Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi. Tämähän on muutos siihen, mitä esimerkiksi hallitusohjelmassa on aiemmin todettu, Linnainmäki sanoo.
Uutena Linnainmäki pitää lisäksi YK-politiikan osuutta. Lisäksi vaikka selonteossa on useita uudistuksia ja muutoksia, minään 180 asteen täyskäännöksenä entiseen hän ei sitä pidä.
– Niin ei voi sanoa. Turvallisuus painottuu totta kai, koska turvallisuusympäristö vaatii sitä, mutta puhutaan paljon myös YK-politiikasta. Tässä tuli uusi YK-strategia hieman yllättäen Suomelle. Puhutaan monenvälisestä järjestyksestä ja sen tukemisesta ja rauhanvälityksestä.