Ääriliikkeet pyrkivät houkuttelemaan ideologioidensa pariin yhä nuorempia.
Tutkijan mukaan yhtenä keinona siihen on grooming, joka on tutumpi ilmiö seksuaalisiin tekoihin houkuttelussa.
Ekstremismin ennaltaehkäisyn asiantuntija Rosa Haavisto Pelastakaa lapset ry:stä kertoo, että ilmiön ytimessä on manipuloiminen.
– Aikuinen ottaa yhteyttä lapseen, pyrkii luomaan myönteistä suhdetta esimerkiksi kehumalla tai osoittamalla kiinnostusta tämän ajatuksia kohtaan, ja käyttää tätä suhdetta myöhemmin pahoihin tarkoituksiin.
Hienovaraisesti alkavan manipuloinnin myötä nuori saattaa päätyä radikaaleille nettifoorumeille ja keskusteluryhmiin tai jopa mukaan väkivallantekoihin.
Haaviston mukaan värväystä tapahtuu käytännössä kaikilla nuorten käyttämillä somealustoilla. Lisäksi Pelastakaa lapset on aiemmin nostanut esille, että myös videopeleistä on muodostunut houkutteleva rekrytointikanava ääriryhmille.
Esimerkiksi väkivaltaiset äärioikeistojärjestöt ovat luoneet omia videopelejä rekrytointikanavaksi.
Viime viikolla tapahtuneen Oulun kauppakeskuspuukotuksen motiivi on poliisin mukaan vahvistunut rasistiseksi. 15-vuotiaan epäillyn asianajajan mukaan epäilty saattoi saada innoitusta tekoon maahanmuuttajavastaisista nettikeskusteluista.
Supo: Lapsia radikalisoituu
Suojelupoliisista vahvistetaan, että on olemassa viitteitä siitä, että ääriliikkeet pyrkivät lähestymään nuoria.
– Alaikäisille nuorille kohdennetaan heihin vetoavaa materiaalia, kuten videoita ja meemejä. Alaikäiset ovat aikuisia enemmän vaikutuksille alttiita, ja sen vuoksi heihin myös kohdistetaan aktiivista vaikuttamista, Supon viestinnästä todetaan sähköpostitse.
Supon mukaan radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä.
– Nuorten verkossa tapahtuva väkivaltainen ja ideologisesti riippumaton radikalisoituminen on keskeinen nouseva trendi kansainvälisesti.
Supon päällikkö Juha Martelius lausui huhtikuussa Ylelle, että Suomessa on yhä nuorempia radikalisoituneita henkilöitä, jopa lapsia, jotka saattavat olla vaaraksi sisäiselle turvallisuudelle.
Supo huomauttaa, että Euroopassa on ollut viime vuosina useita äärioikeistolaiseen ja radikaali-islamistiseen terrorismiin liittyviä pidätyksiä, joissa epäilty on ollut alaikäinen.
– Alaikäisillä ääriliikehdintään osallistuminen on pääasiassa väkivallatonta tukitoimintaa, kuten propagandan jakamista verkossa. Esimerkiksi suurin osa länsimaissa tuomituista nuorista äärioikeistolaisista on ollut syytettynä väkivallattoman tukitoiminnan eri muodoista.
Ääriliikkeet näkevät nuorissa tulevaisuutensa
Rosa Haavisto sanoo, että nuoria lähestyvien äärioikeistolaisten joukossa voi olla yksittäisiä henkilöitä, mutta radikalisoitumisen ja terroristisen toiminnan puolella korostuvat ryhmittymät.
– On sekä suomalaisia pienryhmiä että ulkomailta ikään kuin kansainvälisenä tuontitavarana tulevat ideologiat tai ryhmittymät.
Haaviston mukaan yksi tuore esimerkki äärioikeistolaisista ryhmittymistä ovat kamppailulajikerhot, joita on rantautunut Suomeen.
– Ne keskittyvät ideologiaan ja sen ympärillä toimimiseen, mutta pyrkivät ulkopuolelle viestimään itsestään kamppailu-urheilukerhona.
Supon mukaan nuoria houkuttelemalla ääriliikkeet pyrkivät vaikuttamaan pitkän aikavälin yhteiskunnalliseen kehitykseen.
– On myös todennäköisestä, että lasten ja nuorten väkivaltaisen toiminnan nähdään aiheuttavan vahvempaa shokkivaikutusta ja sitä kautta saavan enemmän esimerkiksi mediahuomiota, juuri sitä mihin terroristisella toiminnalla pyritään.
Tutkija: Vastuu on sekä kodeilla että yhteiskunnalla
Supo huomauttaa, että radikalisoituminen on monimutkainen ja yksilöllinen prosessi, jonka taustalla on yleensä useita syitä.
– Taustalla voi olla esimerkiksi tarvetta kuulua johonkin yhteisöön, jokin traaginen tapahtuma henkilön elämässä tai haasteita elämänhallinnassa. Usein radikalisoituneita yhdistää radikaalia toimintaa hyväksyvän ideologian lisäksi aiempi väkivaltaisuus tai aggressiivinen käytös, jonkinlaiset vääryyden tai epäoikeudenmukaisuuden kokemukset sekä kytkös samanmielisiin, yhä yleisemmin verkon kautta.
Ekstremismin ennaltaehkäisyn asiantuntija Rosa Haavisto alleviivaa kotikasvatuksen merkitystä siinä, etteivät nuoret suistuisi ääriajattelun pariin.
– Kotikasvatuksessa on mahdollista vahvistaa empatia- ja tunnetaitoja sekä kykyä olla sosiaalisesti yhteydessä muihin.
Hän lisää, että ongelmia on ehkäistävä myös poliittisella päätöksenteolla.
– Olisi erittäin tärkeää turvata nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen kaltaiset palvelut, jotka paikkaavat niitä eroja, joita kotikasvatuksessa voi tulla. On tärkeää, että meillä on yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tasavertaistavat mahdollisuuksia kaikille lapsille ja nuorille olla osa yhteiskuntaa.
A-studiossa keskustellaan maanantaina 24.6. klo 21.00 rasistisesta väkivallasta ja poliitikkojen vastuusta. Studiossa kohtaavat sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Äärioikeiston toiminnasta Suomessa ovat puolestaan keskustelemassa Supon apulaispäällikkö Jonna Turunen, terrorismitutkija ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Leena Malkki sekä ekstremismiasiantuntija Rosa Haavisto Pelastakaa lapset ry:stä.
