Tamperelainen Aleksander Barkov on ensimmäinen suomalainen Stanley Cupin voittanut NHL-kapteeni.
Kysyimme Barkovin kanssa pelanneilta ja häntä valmentaneilta, millainen pelaaja on Aleksander ”Sasha” Barkov niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.
Jukka Rautakorpi valmensi Barkovia tämän ensimmäisellä täydellä liigakaudella 2012–2013 Tapparassa.
– Intohimo, heittäytyminen pelaamiseen ja sitä kautta urheiluun, Rautakorpi tiivistää.
Rautakorpi sanoo Barkovin olevan hyvä esimerkki siitä, kuinka kovalla työllä ja intohimolla voi tulla hyvästä pelaajasta vieläkin paremmaksi.
– Tällaiselle pelaajalle kyllä mielellään suo tämän menestyksen.
Rautakorpi näkee Barkovissa myös paljon tapparalaisuutta, esimerkiksi kokonaisvaltaisuutta pelaamisessa ja korkean työmoraalin.
– Ei ollut sellaista maanantaiaamua Sashalla, etteivät olisi hommat kiinnostaneet.
Rautakorpi on myös valmentanut Aleksander Barkov senioria eli Aleksanderin isää useamman kauden ajan. Hän näkee isässä ja pojassa paljon samankaltaisuuksia.
– Esimerkiksi hyökkäyspelitaidot ja mailankäyttö erityisesti puolustustilanteissa ovat sellaisia, joissa molemmat ovat loistaneet.
Nöyryys on Rautakorven mukaan suomalainen juttu ja sitä voi olla joskus liikaakin – niin oli Barkovillakin.
Nyt tähän on Rautakorven mukaan kuitenkin tullut ripaus huippu-urheilijan itsekkyyttä, ja sitä tarvitaan nöyryyden oheen. Aivan kuten tavoitteellisuutta ja kilpailuhenkisyyttä, niitäkin Barkovista Rautakorven mukaan löytyy.
– Valmennettavana hän oli äärettömän halukas kehittymään ja kirjaimellisesti teki aina kaiken, mitä käskettiin. Hän myös imi kaiken tiedon ja taidon itseensä.
Innokkuutta oli siinä määrin, että jossain kohtaa Barkovia sai jopa toppuutella.
Entinen kapteeni kehuu
Tuukka Mäntylä pelasi Barkovin kanssa Tapparassa kaudella 2012–2013.
Mäntylän mukaan Barkovin perheessä on eletty ja hengitetty jääkiekkoa monta kymmentä vuotta, joten saavutusta voi pitää koko perheen yhteisenä.
– Kun voittaa Stanley Cupin, voidaan jo nostaa isojen suomalaislegendojen, eli Selänteen, Kurrin ja Tikkasen joukkoon, Mäntylä sanoo.
Mäntylä oli Tapparan kapteenina, kun Barkov pelasi ensimmäisen täyden kautensa Tapparassa ennen siirtymistään NHL:ään.
Mäntylä muistelee 16-vuotiaan Barkovin olleen huomattavasti ikäisiään kypsempi ja kaikin puolin valmiimpi. Mäntylä kehuu 16-vuotiaan ylivertaista pelikäsitystä, jollaista ei ollut monella vanhemmallakaan pelaajalla.
– Hänelle pystyi syöttämään rystylle ilman perehdytystä, eikä sellaista voisi tehdä ihan kaikille.
Pelitaituruus ei kuitenkaan ole ainoa, minkä Mäntylä katsoo Barkovin eduksi.
– Käytökseltään hän on kaikkia kunnioittava, hyvin arvostettava persoona niin pukukopissa kuin sen ulkopuolellakin, Mäntylä sanoo.
Halu olla maailman paras
Sami Hirvonen valmensi Barkovia Risto Dufvan valmennusryhmässä tämän ensimmäisten liigaotteluiden aikaan kaudella 2011–2012.
Hirvonen kertoo vinkanneensa Dufvalle 16-vuotiaan juniorilupauksen nostamisesta liigaan. Hirvosen mukaan Barkov on ollut nuoresta asti hyvin sitoutunut jääkiekkoon ja harjoitteluun.
– Päivittäinen halu olla maailman paras vei häntä eteenpäin.
Hirvonen muistelee vuosien takaista hetkeä, kun Barkov pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Tapparan valmennuksen kanssa oli sovittu, että Barkov lepää kisojen jälkeen viikon ennen paluuta liigajoukkueen riveihin.
– Näimme valvontakameroista, että Sasha oli käynyt illalla Tapparan kopissa hakemassa luistimensa.
Selvisi, että Barkov oli mennyt ulkojäille harjoittelemaan.
Hirvonen uskoo, että viime vuoden tappio Stanley Cupin finaalissa Vegas Golden Knightsille sisuunnutti Barkovia entistä enemmän.
Hän kuvailee suomalaisen kapteenin Stanley Cup -voittoa ainutlaatuiseksi asiaksi suomalaisessa kiekkohistoriassa. Pitkäjänteinen työ on opettavainen tarina kaikille, jotka pyrkivät urheilussa huipulle.
– Se vaatii erittäin paljon työtunteja. Pokaalia, mestaruutta tai kultamitalia ei välttämättä ihan heti saa.
Juttua muokattu 25.6. klo 21.06: Florida Panthers hävisi vuoden 2023 finaaleissa Vegas Golden Knightsille, ei Colorado Avalanchelle, kuten jutussa aiemmin luki.
