Kuvittele tilanne, jossa sinulla on korkeakoulututkinto ja olet vakaassa, hyväpalkkaisessa työpaikassa.
Silti saat arjen kuluihin alennuksia ja etuja tuhansien eurojen edestä joka vuosi, koska satuit aikoinaan kirjoittamaan lukion matematiikasta tarpeeksi hyvän arvosanan.
Jani, 33, valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2017. Silloin hän keksi hakea todistusvalinnalla kokonaan uuteen tutkintoon, konetekniikan opintoihin Lappeenrantaan.
Jani sai opiskelupaikan ja ilmoittautui läsnä olevaksi opiskelijaksi seuraavan syksyn alussa.
Lounais-Suomessa asuva Jani ei missään vaiheessa ajatellut suorittaa opintoja. Pelkkä opiskelijastatus oikeuttaa alennuksiin ja etuihin monista sellaisista palveluista, joita Jani käyttää arjessaan jatkuvasti.
Näitä alennuksia ja etuja kertyy työssäkäyvällä Janilla noin 2 000 euron edestä vuosittain, hän uskoo. Raha ei kuitenkaan ole Janin suurin syy toimia näin.
– Se vaatii ehkä sen, että oma moraali on pikkuisen löyhä. Itse koen, että koska järjestelmä tämän sallii, olen yhtä oikeutettu käyttämään opiskelijaetuja kuin kaikki muutkin.
Jani ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Haamuopiskelijoiden määrä tuplaantunut Helsingissä
Helsingin yliopistossa on reilut 3 600 opiskelijaa, jotka eivät ole suorittaneet viimeksi kuluneen vuoden sisällä mitään opintoja. Vielä vuonna 2021 heitä oli vajaat 2 000.
Määrä on neljässä vuodessa lähes tuplaantunut.
Toisaalta aineistoon lukeutuvat myös sellaiset opiskelijat, joilla on useampi kuin yksi opinto-oikeus. Heitä on joitain kymmeniä. Lisäksi mukana on ovat ennen vuotta 2005 aloittaneet opiskelijat, joilla on ikuinen opiskeluoikeus.
Opiskelijoita Helsingin yliopistossa on yli 30 000.
Tampereen yliopistossa puolestaan lukuvuonna 2023–2024 nolla opintopistettä suorittaneita, läsnäolevia opiskelijoita on noin 2 500. Pientä nousua nollan pisteen suorittajissa on havaittavissa Tampereenkin yliopistossa.
Helsingin yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluiden kehitysjohtaja Anu Haapala uskoo, että opiskelijoiden tilanteet ovat moninaisia.
Taloudelliset haasteet voivat ajaa opiskelun sijaan töihin, perhetilanteet voivat muuttua ja terveyteen liittyvät syyt pakottavat pitämään taukoa opinnoista. Joskus voi olla tilanne, että opiskelija tarvitsee aikaa miettiäkseen, onko oma ala juuri itselle oikea.
– Yliopistona pyrimme mahdollistamaan sujuvat opintojen etenemisen mahdollisuudet. Viime kädessä kuitenkin opiskelija päättää, miten ja millä aikataululla hän opintojaan suorittaa, Haapala sanoo.
Opiskelijaeduilla valtava merkitys monen toimeentuloon
Janin kaltaiset tapaukset eivät ole kantautuneet Haapalan korviin. Hän ei pysty arvioimaan sitä, kuinka mittavaa opiskeluoikeuden alennusten ja etujen hyväksikäyttäminen on.
– Viesti, mikä minulle kantautuu opiskelijajärjestöjen kautta, on pikemminkin se, että edut ja tuet voisivat olla paljon parempia, jotta ne oikeasti tukisivat opintojen edistämistä.
Etenkin pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden toimeentuloon vaikuttavat myös korkeat elinkustannukset, ja siksi alennuksilla ja eduilla on monen tilanteessa valtava merkitys.
Moraalista pohdintaa
Jani myöntää, että joku saattaa ajatella hänen vievän opiskelupaikan sellaiselta, joka olisi aidosti motivoitunut suorittamaan tutkinnon.
Jani ei kuitenkaan näe toiminnassaan mitään väärää. Hän toteaa, että jos on olemassa tämän kaltainen järjestelmä, löytyy aina ihmisiä, jotka käyttävät sitä hyväkseen.
Lappeenrannassa Jani ei ole enää läsnäolevana opiskelijana, mutta vuonna 2021 hän pääsi ylioppilastodistuksellaan Tampereen yliopistoon matematiikan ja tilastotieteiden opintoihin.
Kun opinto-oikeus Tampereella loppuu, suunnitelmissa on hakea kirjoille jälleen uuteen korkeakouluun. Ehkä vielä joskus opintoinnostus palaa, Jani pohtii.
– Välillä mietin, kuinka kauan vielä kehtaan mennä opiskelijaruokalaan syömään.