Itä-Suomen yliopistolla on meneillään koe, joka voi muuttaa suomalaista mansikanviljelyä.
Niin sanotun KAMUT-hankkeen tavoitteena on tehdä mansikan viljelystä ja taimituotannosta ympärivuotista sekä nykyistä ekologisempaa ja edullisempaa.
Yksi suurimmista uudistuksista olisi, että viljelijät voisivat kasvattaa taimensa itse. Se voisi tehdä kotimaisesta mansikasta entistäkin suomalaisempaa.
Tutkija Harri Kokon mukaan yli 90 prosenttia mansikan taimista tuodaan Suomeen ulkomailta, pääasiassa Keski-Euroopasta.
– Tällä hetkellä taimia saa Suomesta vain rajoitetusti, joten viljelijät joutuvat turvautumaan tuontitaimiin, Kokko sanoo.
Kuopion kampuksella tehtävässä mansikan kasvatuskokeessa taimia kasvatetaan rönsyistä ja siemenistä. Taimet kasvatetaan useassa kerroksessa led-valojen alla.
Ensimmäiset siementaimet on siirretty yliopiston katolla olevaan kasvihuoneeseen kesäkuun alussa. Nyt mansikoita kerätään jo kaksi kertaa viikossa.
Harri Kokon mukaan taimien kasvattaminen itse voisi tuoda viljelijöille säästöjä, sillä siemenet ovat edullisempia kuin ostotaimet. Myös taimien kunto voisi parantua.
Siementaimien kasvattamista rajoittaa kuitenkin siemenlajikkeiden niukka saatavuus suuria tuotantomääriä varten. Siemenkauppa ei ole vielä yleistä edes ulkomailla.
Päämääränä kestävämpi mansikantuotanto
Tutkimuksessa pyritään myös löytämään ekologisempia vaihtoehtoja mansikan kasvualustana käytettävälle turpeelle.
Erityisesti testataan rahkasammalen ja puukuidun sekä niiden sekoitusten soveltuvuutta kasvualustaksi. Kasvatuskokeessa seurataan eri kasvualustojen vaikutusta taimien kasvuun ja marjantuotantoon.
Mansikoita viljellään vesiviljelyssä, jossa kastelusta yli valuva vesi kerätään talteen ja kierrätetään kasveille uudelleen.
Kerätyn veden ravinnepitoisuutta ja pH-arvoa tarkkaillaan mittauksilla, jotta kasteluveden ravinnepitoisuus voidaan optimoida.
Viljelijöille vastaava tarkkailu voisi tarkoittaa kastelu- ja lannoitetarpeen vähenemistä ja siten säästöä tuotantokustannuksissa.
Viljelijät ovat jo kiinnostuneita
Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Raisa Haavikko pitää yliopiston pilotoimia menetelmiä tärkeinä ja kiinnostavina.
– Taimien mukana tulevat kasvitaudit ovat oikea ongelma, ja myös ympäristöasiat ovat ajankohtaisia, Haavikko sanoo.
Mansikan ympärivuotinen kasvatus ja taimien kasvattaminen siemenistä vaatii viljelijöiltä investointeja sopiviin tiloihin.
– Kasvatus vaatii lämpimän, ilmastollisesti säädeltävän tilan ja led-valoja. Sen jälkeen kasvuston huoltoa ja hoitoa, sanoo tutkija Harri Kokko.
Raisa Haavikko uskoo, että viljelijät ovat ajan kanssa valmiita investoimaan uusiin kasvatusmenetelmiin.
Yliopiston tutkimushanke jatkuu ainakin kesän 2026 loppuun. Hanke alkoi viime marraskuussa.