Perinteisessä morsiussaunassa tulevasta vaimosta pestään pois ”vanha lika”, ja tätä se tarkoittaa

Morsiussauna on kuulunut länsisuomalaiseen kruunuhäiden perinteeseen. Etelä-Pohjanmaalla morsiussaunaperinne elvytettiin pitkästä aikaa.

Morsiussaunassa tuleva vaimo puhdistuu ennen astumista aviosäätyyn. Video: Tarmo Niemi /Yle

Morsian makaa savusaunan lauteilla vatsallaan, pyyhe suojanaan ja huivi päässään. Saunottaja vihtoo hänestä pois kaiken vanhan lian ja pahat henget. Perinteen mukaisesti myös sahtia on nautittu.

Tätä vanhaa suomalaista ja eteläpohjalaista traditiota esiteltiin käytännössä Nurmossa tiistaina.

Seuraavaksi morsian Susanna Iisakintytär Uppa ja sulhanen Tuomas Tuomaanpoika Jouppi kuulutetaan Törnävän kirkon 160-vuotisjuhlavuoden perinnejumalanpalveluksessa kuun lopulla.

Elokuussa heidät vihitään eteläpohjalaisissa kruunuhäissä.

Tai oikeastaan ei, sillä niin saunassa kuin papin edessä esiintyvät näyttelijät, Armi Yli-Viitala Ylistarosta ja Jouko Julmala Alavudelta.

Mies vihtoo lauteella makaavaa toista miestä savusaunassa.
Nurmon Ylijoen morsiussaunassa vihdottiin myös sulhasta eli Tuomas Tuomaanpoika Jouppia esittävää Jouko Julmalaa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Perinteen elvyttämisessä morsiussaunatapahtuma oli ainutkertainen. Sitä ei ole Suomessa järjestetty 1900–2000-luvun kruunuhäätapahtumissa.

Kruunuhäiden puuhamiehen Jorma Aron mukaan perinteisesti saunan tarkoitus on ollut pestä tuleva morsian puhtaaksi vanhasta liasta, mutta nyt tarkoituksella otettiin mukaan myös sulhanen.

– Lika on tietenkin myös symbolinen juttu. Morsianhan luopuu samalla kaikesta vanhasta, Aro selvittää.

Musta huopahattu päässä oleva Jorma Aro nostaa sahtihaarikkaa taustallaan koivut.
Jorma Aro nostaa sahtihaarikkaa. Sahti on kuulunut paitsi morsiussaunoihin, myös itse kruunuhäihin. Häissä morsiusparille kerättiin rahaa myymällä sahtia ja paloviinaa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Kruunuhäissä hyvästellään ja toivotetaan tervetulleiksi

Kruunuhäät olivat Länsi-Suomessa suosittuja 1800-luvulta 1960-luvulle.

Usein monipäiväisessä juhlassa kootaan perinteisen hääseremonian ympärille muitakin paikallisen kansanperinteen elementtejä: kansanmusiikkia, kansantansseja, kansallispukuja, hevosajoneuvoja sekä perinneruokia ja -juomia kuten sahtia.

Hääparit voivat olla aidosti vihittäviä tai amatöörinäyttelijöitä, ja samoissa kruunuhäissä pareja voi olla useita.

Kruunuhäiden morsiuspari Armi Yli-Viitala ja Jouko Julmala seisovat vanhan ajan vaatteissa savusaunan edessä. rinnakkain.
Armi Yli-Viitala ja Jouko Julmala ovat esiintyneet kruunuhäissä aikaisemminkin. Morsiusparina he tekevät roolin ensimmäistä kertaa. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Kruunuhäissä on tarkoitus kerätä morsiusparille rahaa, ja tapahtuman filosofiaan kuuluu kaksi sanaa: hyvästi ja tervetuloa.

Ensin morsian ja sulhanen hyvästelevät vanhat ajat ja hyvät kaverit. Sen jälkeen heidät toivotetaan tervetulleiksi uuteen aviosäätyyn, mitä Aron mukaan kuvataan näissä kruunuhäissä neljällä polskaringillä: tyttöjen, poikien, miesten ja naisten.

– Naisten ja miesten ringeissä jo naimisissa olevat ottavat mukaan morsiamen ja sulhasen, Aro kertoo.

Sen jälkeen ympyrä on sulkeutunut. Morsian ja sulhanen jatkavat elämäänsä avioparina – häistä saamansa rahallisen pesämunan turvin.