Uransa 28-vuotiaana lopettaneen Leevi Mutrun elimistö sekosi useista painonpudotuksista – ”En koskaan palautunut niistä”

Monivuotinen maajoukkueurheilija pudotti keväisin painoaan vuosina 2016–2018. Sitten seinä tuli vastaan.

Leevi Mutru oli vuosia Suomen yhdistetyn maajoukkueen vakiojäsen.
Leevi Mutru Rukan maailmancupissa marraskuussa 2017. Kuva: Tomi Hänninen/ChiliPictures

– Nukuin viikon verran siinä pelossa, että jossain kohtaa sydän pysähtyy.

Yhdistetyn maajoukkueurheilija Leevi Mutru kuvaili oloaan Ilta-Sanomille helmikuussa 2023, kun hän sairasti sydänlihaspussin tulehdusta eikä voinut osallistua Planican MM-kisoihin.

Tauti oli Mutrulle valitettavan tuttu. Vuotta aiemmin se oli estänyt jyväskyläläisen matkan Pekingin olympialaisiin. Kaksi vakavaa, usean kuukauden toipumista vaativaa sairastumista lyhyen ajan sisään olivat liikaa.

Heinäkuussa 2024 Mutru vastaa puhelimeen eläköityneenä urheilijana. Hän puhalsi pelin poikki juuri ennen 29-vuotissyntymäpäiväänsä.

– Vuosi sitten kesällä alkoi ahdistaa lenkillä. En tiedä, oliko kyse sydämeen liittyvästä luulosairaudesta, mutta silloin tiesin, että ura on pian paketissa, Mutru muistelee Yle Urheilulle.

Mutru kisasi viimeiseksi jääneellä kaudella vain kerran maailmancupissa. Maaliskuussa Lahdessa käyty kisa päättyi jumbosijaan.

– Se kisa harmitti siinä määrin, että kävin keväällä hyppäämässä Lahden betonista vielä yhden hypyn. Pääsin sillä 125 metriin. Siitä jäi hyvä fiilis kaiken jälkeen, Mutru kertoo.

Mutrun tapauksessa kaikki sisältää paljon.

Päin seinää

Keväällä 2016 Mutru oli uuden haasteen edessä. Varusmiespalvelus oli vastikään päättynyt, ja toukokuussa 21 vuotta täyttänyt urheilija oli päättänyt antaa huippu-urheilulle kaikkensa.

– Juniori-ikäisenä minulle oli muistuteltu mittaustilanteissa, että saisin painaa vähemmän.

186-senttinen Mutru painoi 76 kiloa, mikä on mäkihyppääjäksi paljon. Mutrun painoon vaikutti eritoten hiihto-osuudella tarvittava lihasmassa, sillä hänen rasvaprosenttinsa oli seitsemän.

– Paino oli pakko pudottaa lihaksesta. Tuhdissa kunnossa en ollut, Mutru hymähtää.

Leevi Mutru flyger genom luften
Leevi Mutru hyppäämässä vuonna 2017. Kuva: imago/Eibner Europa/ All Over Press

Mutru laati valmentajien ja ravintoterapeutin kanssa suunnitelman, jolla painonpudotus piti toteuttaa. Päätyö tuli tehtyä kilpailukauden päättymisen ja uuden harjoituskauden välisenä aikana, jolloin urheilijan elimistö on vähiten kuormittuneessa tilassa.

– Tiputin 75–76 kilosta 72:n nurkille, mutta kilpailukaudella olin 1–2 kiloa edelliskautta kevyempi. Harjoituskaudella oli lopulta pakko höllätä painonpudotusta, koska treeni ei tahtonut mennä enää perille.

Mutru säväytti tammikuussa 2017 käydyssä Lahden maailmancupissa. Siellä hän oli 13:s ja heti perään 10:s. Kausi oli Mutrun uralla selvä askel eteenpäin. Seuraavaksi edessä oli olympiakausi.

– Silloin pudotin vielä edellistä kevättä enemmän. Olympialaisissa paino oli 72 kiloa. Sen jälkeen kiristin edelleen. Keväällä 2018 painoin 70 kiloa. Sitten tuli stoppi.

Syksyllä 2018 Mutru joutui jättämään Ramsaun-leirin väliin, koska hänen elimistönsä ei pystynyt ottamaan vastaan minkäänlaista rasitusta.

– Syksyllä suolisto sanoi itsensä kokonaan irti. Olin ollut liian pitkään liian tiukilla. Tuntui, ettei mikään imeydy.

Leevi Mutru kuvattuna Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulassa vuonna 2018 juuri ennen lähtöä Pyeongchangin talviolympialaisiin.
Leevi Mutru kuvattuna Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulassa vuonna 2018 juuri ennen lähtöä Pyeongchangin talviolympialaisiin. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Jo keväällä tehdyt testit kielivät, että raja oli ylitetty. Toisaalta Mutru oli yhdistetyn miehistä parhaassa kunnossa kansallisessa mäkijuoksukisassa, jossa hän tuli maaliin Iivo Niskasen vanavedessä. Mäkihypyssä oleelliset mittarit olivat kuitenkin punaisella.

– Pompputestit olivat olematonta luokkaa, kun hermosto oli vedetty uuvuksiin. Lihaksistossa ei ollut enää glykogeenejä, kun mies oli rutistettu niin kuivaksi, Mutru sanoo.

Hänen rasvaprosenttinsa oli tuolloin viisi.

Leevi Mutru kertoo painonpudotuksestaan

Yhteys painonpudotuksiin?

Kesän 2018 jälkeen Mutru kilpaili loppu-uransa 74–76-kiloisena. Uran ylivoimaisesti paras henkilökohtainen arvokisatulos, 10. sija, tuli vuoden 2019 Seefeldin MM-kisoissa eli välittömästi sen jälkeen, kun Mutru oli päättänyt luopua painokikkailusta.

– Kun painoa vedettiin alas, pyrittiin tehostamaan mäkihyppyä. Mutta kun olin väsynyt, en jaksanut hypätä oikeanlaisella tekniikalla. Vaikka painonpudotus pyrittiin tekemään ammattimaisesti, talvisin oli liikaa väsymystä, Mutru sanoo, mutta korostaa kantavansa vastuun tuloksesta.

– Urheilija eli se, joka laittaa ruoan suuhunsa, on loppuvastuussa. Se on sanottava kiitoksena, että valmennus käsitteli asiaa asiallisesti.

Leevi Mutru ja "Kiitos kaikesta" -hanskat uran viimeisessä kisassa Lahdessa 3.3.2024.
Leevi Mutru poseerasi uransa viimeisen kansainvälisen kisan jälkeen Lahdessa maaliskuussa. Kuva: Tomi Hänninen / Chilipictures

Mutru epäilee, että vuosien 2016–2018 ratkaisut olivat osasyy myöhemmin uralla ilmi tulleisiin vaikeuksiin eli jatkuvaan sairasteluun.

– Minusta tuntuu, etten koskaan palautunut niistä täysin. Sen jälkeen ei ollut enää kausia, jolloin olisin ollut terve. Painonpudotuksilla ja sairasteluilla saattaa olla jokin yhteys.

– Omat rajat tuli joka tapauksessa kokeiltua.

Aihe pinnalla

Painoasiat ovat olleet viime päivinä pinnalla. Avauksen teki Suomen miesten mäkihyppymaajoukkueen päävalmentajaksi vastikään nimetty slovenialainen Igor Medved.

Medved kertoi Ylelle, että mäkimaajoukkueen hyppääjillä on eritoten lihaksesta pudotettavaa painoa keskimäärin 3–5 kiloa. Poikkeuksen muodostavat muutamat joukkueen kärkiyksilöt, jotka ovat Medvedin mukaan menestymiseen vaadittavassa kunnossa.

Matematiikan aineopettajaksi Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Mutru kertoo kaipaavansa yhdistetyn urheilijoiden yhteisöä, muttei huippu-urheiluun liittyvää painonvartijan elämää.

– Painoin tiukimmillani kamat päällä 72,5 kiloa. Silloin pääsin juuri ja juuri mäkihyppääjien taulukon A-osaan eli painavimpiin hyppääjiin.

Igor Medved (kesk.) kuvattuna valmentajalavalla vuonna 2015. Tuolloin hän toimi Slovenian B-maajoukkueen päävalmentajana.
Medved (kesk.) aloitti kesäkuussa Suomen mäkimiesten valmentajana. Kuva: imago/Eibner/ All Over Press

Mutrua kahdeksan senttiä lyhyempi päävalmentaja Medved kertoi painaneensa aktiiviaikoinaan keskimäärin 58–60 kiloa. Alhaisimmillaan hän pudotti painonsa 53–55 kiloon.

– Omalla kohdallani oli lohdullista, että yhdistetyssä on pakko jaksaa hiihtääkin. Silloin painonpudotus ei ole ehkä niin rankkaa ja suoraan sanottuna sairasta kuin mäkihypyssä voi olla, Mutru sanoo.

Vielä kisaamaan?

Mutru, 29, kertoo, että huippu-urheilijan kurinalaisuus on edelleen läsnä urheilu-uran jälkeisessä arjessa.

– Osa uran aikaisista sairastumisista johtui todennäköisesti tinkimättömästä halusta päästä eteenpäin. Sama vauhtisokeus meinaa iskeä opiskelujen kanssa.

– Iso muutos aiempaan on, että nyt kun sairastuu pieneen flunssaan, työ ei mene alta.

Vaikka kansainväliset kisat ovat jääneet taakse, Mutru pitää oven avoimena kansallisille kisoille.

– Ennen ei tarvinnut käskeä itseään lenkille. Nyt täytyy, eikä aina ole tullut mentyä. Olen silti edelleen kisapainossa. Se, että pääsee mäkiasentoon, on hyvä motivaattori perusarkeen, Mutru sanoo.

Aiheesta keskustellaan torstaina Radio Suomen Urheiluillassa kello 18.02 alkaen.