C-hepatiitti yleistyy nopeasti samaan aikaan lisääntyvän huumeiden käytön kanssa. Ärhäkkäästi tarttuva maksatulehdus leviää etenkin suonensisäisiä huumeita käyttävien joukossa.
Erityisen lohduton tilanne on Tampereella, missä tauti on levinnyt rajusti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keväinen jätevesitutkimus paljasti myös merkittävän piikin kaupunkilaisten huumeiden käytössä.
Tilannetta pahentaa se, ettei läheskään kaikkia ruiskuhuumeiden käyttäjiä saada testiin.
A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell toteaa, että monet päihderiippuvaiset ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta eikä palvelu tavoita heitä.
– Vain osa huumeidenkäyttäjistä on onnistuttu testaamaan ja siksi todellinen tautitilanne voi olla vieläkin pahempi.
Mitä Helsinki tekee paremmin?
Sundellin mukaan suurista kaupungeista esimerkiksi Helsingissä C-hepatiitti on saatu Tamperetta paremmin kuriin.
Hän pitää syynä sujuvaa hoitopolkua, josta kaupunki ja ulkopuoliset palveluntuottajat ovat yhdessä vuosien ajan vastanneet.
– C-hepatiitin hoito ja testaus ovat siellä vahvasti automaationa osana muuta päihdehoitoa ja hoidon arviota, hän sanoo.
Tampereella taas päihdepalveluiden kokonaisuus on Sundellin mielestä ollut pitkään hahmottomampi kuin pääkaupunkiseudulla. Hyvinvointialueen myötä tilanne näyttäisi kuitenkin paranevan.
– Tahtipuikot ovat nyt Pirhan päässä. Kokonaisvastuu pitää olla yhdellä toimijalla.
Sundellin mielestä C-hepatiitin voi saada aisoihin, jos testiin pääsee mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja sairastunut saa lääkkeet nopeasti, ilman turhaa byrokratiaa.
Hän näkee, että aluevaltuutetut voivat vaikuttaa huumehoidon arvomaailmaan: nähdäänkö huumeriippuvuus yhteisenä taakkana vai jokaisen henkilökohtaisena ongelmana.
– Jos koetaan, että huumeidenkäyttäjät ovat menetettyjä tapauksia, C-hepatiittikin on sitten vain yksi pieni ongelma muiden joukossa.
Näin Pirha vastaa
Palvelut C-hepatiitin hoitoon ja testaukseen Tampereella ovat monelta osin yhtä hyvällä mallilla kuin esimerkiksi Helsingin seudulla.
Näin kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupäällikkö Henri Sipilä.
Siihen, miksi tilanne tartuntojen suhteen on Helsingin seudulla parempi kuin Tampereella, ei hän osaa vastata.
– Siinä voi olla sellaisia asioita, joita täytyy miettiä lähitulevaisuudessa palveluita kehittäessä.
C-hepatiitin hoito ja testaus kuuluvat Sipilän mukaan vahvasti Pirhan tämänhetkisiin palvelusopimuksiin ja -tuotantoon.
– Ne kuuluvat jokaiselle avohuumehoidossa olevalle potilaalle sekä ostopalvelutuotannossa että omassa palvelutuotannossa. C-hepatiittia pystytään hoitamaan myös omalla sote-asemalla.
Pirkanmaalla päihdetyössä Sipilän mukaan haasteena on se, että hyvinvointialueella on päihderiippuvaisilla monenlaisia palveluita ja monia väyliä niiden pariin pääsemiseen.
Tämä saattaa vaikuttaa siihen, ettei C-hepatiitin hoito ole ollut Tampereella aina tarpeeksi yhtenäistä ja selkeää.
– C-hepatiittia testataan ja hoidetaan kuitenkin hyvinkin systemaattisesti. Periaatteessa palvelut ovat jo, mutta se on iso haaste, miten ihmiset löytävät niiden piiriin.
Eroon tartunnoista
THL:n mukaan suurin osa C-hepatiittitartunnoista todetaan 20–34-vuotiailla miehillä. Useimmat tartunnan saaneet ovat käyttäneet huumeita pistämällä.
– Suurin osa suonensisäisten käyttäjistä kantaa C-hepatiittia. Olen erittäin huolissani sekä huumeiden käytön että tartuntojen lisääntymisestä, sanoo lääkärinä A-klinikalla työskentelevä Eija Pitkänen.
Viiden viime vuoden aikana Suomessa on hoidettu keskimäärin 1 900 C-hepatiitin kantajaa vuosittain. Lääkehoitoa tarvitsevia arvioidaan olevan noin 10 000–15 000.
– Monet eivät näe hoidolle mitään tarvetta, koska tauti ei aiheuta alussa oireita. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä, Pitkänen sanoo.
Suomi haluaa lähivuosina päästä eroon kaikista C-hepatiittitartunnoista. Tavoitteena on hoitaa kaikki tartunnan saaneet, maksavauriosta riippumatta.
Hoitamattomana tauti voi johtaa maksakirroosiin ja maksasyöpään. Loppuvaiheessa taudin hoito on myös erittäin kallista.