Savo-Karjalan ravustuskaudesta povataan tavanomaisen hyvää – kausi alkaa sunnuntaina

Alkukesän lämpimät säät olivat ravuille suotuisat. Tarkkoja saalismääriä on kuitenkin vielä vaikea ennustaa.

Kaksi miestä soutuveneessä järvellä
Ravut tarvitsevat mahdollisimman pitkän kasvukauden ennen ravustuskautta ollakseen riittävän isoja mennessään mertoihin. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ravustuskaudesta ennustetaan tulevan tavanomaisen hyvä.

Ravustuskausi alkaa sunnuntaina 21. heinäkuuta kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään.

Itä-Suomen yliopiston rapututkija Japo Jussilan mukaan alkukesän lämpimät säät olivat rapukauden kannalta suotuisat.

Vedet lämpenivät aikaisin, minkä ansiosta ravun poikaset ovat kuoriutuneet ja lähteneet liikkeelle ajoissa. Myös rapujen kuorenvaihto on ehtinyt tapahtua hyvissä ajoin ennen ravustuskauden alkua.

Savo-Karjalassa pääosa rapukannasta on jokirapuja. Pohjoisamerikkalaista alkuperää olevia, haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltuja täplärapuja on vähemmän.

Jussila sanoo, että kauden tarkempia saalismääriä on vielä vaikea arvioida.

Koko Suomen vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 prosenttia on jokirapuja.

Ei rapuruttotartuntoja

Savo-Karjalassa ei ole tänä kesänä raportoitu Jussilan mukaan lainkaan rapuruttotartuntoja.

– Viime vuosina rapuruttoa ei ole ollut kovin paljon. Uskon, että valistus on mennyt perille ja ihmiset ovat tarkempia, Jussila sanoo.

Rapurutto voi levitä, mikäli esimerkiksi kosteita rapumertoja siirretään vesistön eri osien välillä tai vesistöstä toiseen. Rapuruton leviämistä voi estää desifioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä.

Ravustukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. 18–69-vuotiaiden tulee lisäksi maksaa kalastonhoitomaksu. Laittomasta jokiravun pyynnistä voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo eli 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.