Hallitus ei kuunnellut virkamiehiä yksityislääkärin Kela-korvauksissa ja ratahankkeissa – moni muu neuvo kelpasi

Virkamiesten leikkausehdotukset ovat pääosin sopineet hallitukselle, mutta joissain tapauksissa Orpon hallitus on kulkenut täysin omia polkujaan.

Asia selviää, kun verrataan valtiovarainministeriön ennen viime eduskuntavaaleja julkaisemaa julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta hallituksen toteuttamiin leikkauksiin.

Ratahankkeet osuvat ensimmäisenä silmään

Kaikista ilmeisimmät poikkeukset ovat miljardeja maksavat ratahankkeet. Niistä suunnittelupöydällä ovat pysyneet Turun tunnin junan lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman päärataan liittävä Lentorata sekä Porvoon suuntaan Helsingistä kulkeva Itärata.

Valtiovarainministeriö ehdotti hankkeista luopumista, mutta hallitus päätti sitoutua niihin.

Ministeriötyöryhmän laskelmien mukaan suuret ratahankkeet olisivat taloudellisesti kannattamattomia ja ilmastovaikutuksiltaan negatiivisia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan Turun tunnin junalle ei puolestaan ole luvassa järkeviä tuottoja. Tunnin junan hankeyhtiö Länsirata oy julkaisi vastavetona oman konsulttiselvityksensä, jossa tarkasteltiin radan tuomia taloudellisia hyötyjä.

Hankeyhtiö on myös painottanut ratahankkeen yhteiskunnallista merkitystä.

Rata jäi kuitenkin vastikään ilman EU:n myöntämää Verkkojen Eurooppa -rahoitusta. Juuri mittavan EU-rahoituksen mahdollisuus on korostunut hanketta puolustavien kannanotoissa, mutta nyt kritiikki hanketta kohtaan on yltynyt sekä oppositiossa että hallituksessa.

Hallitus haluaa tukea yksityistä sairaanhoitoa

Keskustelua on herättänyt myös päätös korvata yksityisiä lääkärikäyntejä aiempaa avokätisemmin, kun samaan aikaan on nostettu julkisen terveydenhoidon asiakasmaksuja.

Valtiovarainministeriö ehdotti omassa kartoituksessaan koko yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen poistamista, johon kuluu tällä hetkellä noin 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Sen sijaan hallitus päätti laittaa korvauksiin 500 miljoonaa euroa lisää tällä vaalikaudella, josta tämän vuoden osuus on noin 97,5 miljoonaa.

Kela-korvauksista 67 prosenttia rahoittaa valtio ja loppusumma tulee sairausvakuutusmaksuista.

Sosiaali- ja terveysministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan korotukset ovat hyvä keino julkisen puolen hoitojonojen lyhentämiseksi. Omanlaisiaan korotuksia on aiemmin ehdottanut muun muassa Kela.

Päätöstä ovat sen sijaan kritisoineet esimerkiksi oppositiopuolue SDP ja Lääkäriliitto.

Taloustieteilijä ja valtion talouspolitiikkaa arvioivan neuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen ei olisi itse ehdottanut korotuksia kela-korvauksiin. Ne eivät hänen mielestään ratkaise perimmäistä ongelmaa, joka on puute lääkäreistä.

– Ihmisille on annettu hoitolupaus, josta kiinni pitäminen on viime kädessä julkisen puolen vastuulla. Kun kasvatetaan yksityisen puolen korvauksia, se voi entisestään vaikeuttaa julkisen puolen mahdollisuuksia rekrytoida riittävästi lääkäreitä, Määttänen sanoo.

Lapsilisien kohdalla valtiovarainministeriö ehdotti leikkauksia yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille myönnettäviin korotuksiin, mutta hallitus pisti niihin lisää rahaa.

Lapsilisäleikkauksilla olisi voitu saavuttaa jopa 220 miljoonan euron nettosäästöt, mutta nyt lapsilisät nousevat yhteensä 65 miljoonaa euroa. Tosin korotuksista vain osa menee yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille.

Monet ehdotukset ovat kelvanneet

Muutamasta selvästä poikkeuksesta huolimatta ministeriön tarjoamiin vaihtoehtoihin on tartuttu huolellisesti, sillä monet hallituksen leikkauksista löytyvät lähes sellaisenaan valtiovarainministeriön listalta. Se ei yllätä, sillä hallitusohjelmassa hallituksen talouspolitiikan kerrotaan pohjautuvan ”valtiovarainministeriön tilannekuvaan Suomen taloudesta”.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo kuitenkin toteaa, että rakenne- ja menokartoituksen on tarkoitus esittää vaihtoehtoja, ei tarjota valmiita leikkauslistoja. Hän oli itse johtamassa ensimmäistä vastaavaa kartoitusta noin vuosikymmen sitten.

– Virkamiehet auttavat tietenkin poliitikkoja parhaansa mukaan päätöksien valmistelussa. Mutta poliittiset päätökset on aina poliitikkojen tehtävä, Hakola-Uusitalo sanoo.

Jo toteutettujen leikkausten lisäksi monista ministeriön esittämiä vaihtoehdoista väännetään parhaillaan. Näihin kuuluvat muun muassa Yleisradioon kohdistuvat leikkaukset sekä lukuisat eläkepäätökset.