Pesäpalloliitto ja Superpesis ovat nostaneet naispesiksen painopisteekseen ja tulosta syntyy. Naispesis kasvattaa paitsi harrastaja- myös yleisömääriään ja samalla siitä on tullut kannattavaa seuroille.
Pesäpalloliito on määritellyt pesäpallon tasa-arvoisimmaksi urheilulajiksi Suomessa. Väitteen todeksi osoittaminen on hankalaa, mutta ainakin pesiksessä ollaan hyvällä tiellä.
Yksi asia kaipaisi vielä korjaamista, sanoo pesäpalloilija Jutta Myllyniemi Joensuun Mailasta.
– Palkkataso vaikuttaa suoraan uraan ja sen pituuteen, siinä on vielä tekemistä.
Joensuun Maila on hyvä esimerkki pesiksessä tasa-arvon edistämisestä. Päätös naisten ja miesten tasavertaisesta tukemisesta tehtiin lähes 10 vuotta sitten, sanoo Pesäpalloliiton puheenjohtaja Ari Mononen.
– Silloin pohdittiin uutta pesäpallostadionia ja haluttiin sille käyttöä. Koska JoMalla oli silloin hyviä junioreita tytöissä ja pojissa, päätettiin satsata kumpiinkin. Sitä kautta saatiin junnujen vanhemmat ja läheiset sitoutettua vahvasti mukaan.
Stadionilla onkin tällä hetkellä käyttöä joka päivä ja talkoolaisia riittää sekä naisten että miesten peleihin.
Pesäpalloliiton puheenjohtaja Ari Mononen laskee, että pesiksen perinteet helpottavat tasa-arvoisuutta.
– Jos katsotaan pihapelejä esimerkiksi, niin tytöt ja pojat pelaavat keskenään, mikä on sekin aika uniikkia ja sillä tavalla se on ollut tyttöjen harrastus. Pesis ei ole kontaktilaji, sitä kautta se vetää harrastajia puoleensa.
Harrastajia onkin suunnilleen sama määrä, lisenssipelaajien määrässä on vajaan tuhannen pelaajan ero miesten hyväksi.
Naisten peleissä pelataan myös täysille katsomoille
Katsomoissa ero miesten ja naisten peleissä on iso katsojamäärissä, mutta ero kapenee koko ajan. Parhaimmat naisjoukkueet pesevät pääosan miesjoukkueista katsojien määrässä ja esimerkiksi kauden 2023 naisten Superpesis-finaaleja Tampereen ja Porin välillä pelattiin täysille katsomoille.
Grafiikasta näet, miten koronakuopan jälkeen naisten ottelujen katsojakeskiarvo on noussut nopeammin kuin miehissä.
Katsomoon tullaan monen asian summana. Syynä naisten pelin valintaan voi olla esimerkiksi se, että oma lapsi tai sukulainen pelaa joukkueessa. Tai sitten katsomoon vetää itse peli, kuten Oulun Lipon ja Kajaanin Pallokerhon välistä Ykköspesiksen vääntöä seuranneella Venla Jussilalla.
– Seuraan sekä miesten että naisten pelejä, mutta miesten puolella vaivaa vähän varman päälle pelaaminen. Naisten pelissä onnistuminen on enemmän fifty-fifty, pelaajat ottavat enemmän riskejä.
Tasa-arvo ei etene kaikkialla samaan tahtiin
Vaikka naispesis elää ja voi koko ajan vahvemmin, eroja toki löytyy alueittain. Junnutasolla ollaan kuitenkin samalla viivalla. Vuokatti–Ruka-urheiluakatemian johtaja Janne Vuorinen sanoo, että valmennus on samaa kaikille.
– Akatemiassa meillä on ollut vuosia sama harjoitusohjelma ja sama valmennus tytöille ja pojille, peli on sama kummallekin. Isossa kuvassa naisten läpilyönti on vääjäämätöntä.
Pienempi kuva on sitä, että tasa-arvo ei etene kaikkialla samaan tahtiin, sanoo Pesäpalloliiton puheenjohtaja Ari Mononen.
– Pienissä kunnissa joudutaan edelleen miettimään, riittävätkö rahkeet sekä naisten että miesten viemiseen huipulle. Keskikokoisissa ja suurissa kunnissa talkoolaisia ja tukieuroja riittää paremmin.
Mitä tasa-arvo sitten merkitsee? Joensuun Mailan Jutta Myllyniemen mielestä se merkitsee paljon.
– Täällä ei ratkaise sukupuoli vaan se, mitä teet ja mitä tuot joukkueeseen. Ei tasa-arvosta välttämättä paljon puhuta, mutta se kyllä tiedostetaan, että meillä on asiat hyvin.