Euroopan keskuspankki EKP on päättänyt pitää ohjauskorkonsa ennallaan.
Tulevasta korkokehityksestä ei juuri anneta vihjettä:
– Ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen, tiedotteessa sanotaan.
Edellisen kokouksen yhteydessä kesäkuussa annettiin mahdollisimman vähän vihjettä tulevasta, mutta markkinoilla odotettiin, että keskuspankki ei muuttaisi korkoja nyt.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde perusteli johtokunnan päätöstä tiedotustilaisuudessa. Häneltä odotettiin vihjeitä korkokehityksen jatkosta, mutta mahdollisesta korkojen laskusta syyskuussa hän totesi ”asian olevan täysin auki”.
Lagarde korosti, että nyt ratkaisevaa on seurata taloustilanteen kehitystä laajasti. Yksittäinen tilastotieto ei ole ratkaisevaa, vaan laaja kokonaiskuva, hän sanoi.
Analyytikko: Vuoden lopussa tärkein euribor voisi olla noin kolme prosenttia
Jollei yllätyksiä tule, seuraavia koronlaskuja keskuspankilta odotetaan syyskuussa ja joulukuussa, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
– Tahti olisi tällainen koronlasku kerran vuosineljänneksessä. Jos tällä polulla pysytään, niin se painaa euriborkorkoja hitaasti alaspäin. Voisi ajatella, että vuoden lopussa 12 kuukauden euribor olisi noin kolmessa prosentissa, von Gerich sanoo.
Asuntovelallisen näkökulmasta korkojen laskun suoma helpotus tulee hitaasti, koska keskuspankki laskee korkoja maltillisesti vähän kerrallaan.
– Kertarysäyshelpotusta ei tule, vaan se tulee pikku hiljaa, kun korot hivuttautuvat alaspäin.
Hintojen nousu euroalueella on hidastunut tuntuvasti, mutta ei ole vieläkään painunut EKP:n tavoittelemaan noin kahteen prosenttiin. Kesäkuussa hinnat nousivat euromaissa keskimäärin 2,5 prosenttia, mutta vielä vuosi sitten inflaatio oli yli viisi prosenttia.
Korkojen laskuja jarruttaa erityisesti palveluiden hintojen ja palkkojen nousu, jotka osaltaan pitävät yllä hintojen nousua.
Suomessa inflaatio oli kuitenkin kesäkuussa enää 0,5 prosenttia Euroopan tilastoviranomaisen käyttämän määritelmän mukaan. Italiassa ja Liettuassakin inflaatio oli vain noin prosentin luokkaa. Belgiassa ja Romaniassa se oli vielä yli viisi prosenttia.
EKP:n rahapolitiikka ei siis ole mitoitettu Suomen talouden nykytilaan kovin sopivasti. Tarpeettoman korkeat korot kuristavat tällä hetkellä Suomen taloutta kovempaa kuin muualla euroalueella, von Gerich sanoo.
Keskuspankin neuvoston jäsenet, kansallisten keskuspankkien pääjohtajat eivät voi korkopäätöksiä tehdessään miettiä vain oman maansa taloutta, vaan pohdinnassa on aina koko euroalueen ja euron etu, Christine Lagarde vastasi tiedotustilaisuudessa Ylen kysymykseen.
– Tämän kanssa on vain elettävä.
Katso videolta Ylen kirjeenvaihtajan Anna Karismon kysymys ja EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden vastaus:
Euroalueen maiden eritahtisuus on huolestuttavaa myös velkaantumisen kannalta. Erityistä huolta viime aikoina ovat herättäneet Ranska ja Italia.
Mitään välitöntä eurokriisiä ei ole näkyvissä, arvioi Nordean Jan von Gerich.
– Toki pitää miettiä, meneekö rahoitusmarkkinoilla jossain vaiheessa luottamus johonkin yksittäiseen euromaahan. Tällä hetkellä sitä luottamusta vielä löytyy.
EKP alkoi nostaa korkoja kaksi vuotta sitten
Kesäkuussa EKP laski korkojaan ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Keskuspankin talletuskorkoa laskettiin neljännes prosenttiyksiköllä 3,75 prosenttiin.
Kaksi vuotta sitten alkaneilla korkojen nostoilla EKP on pyrkinyt saamaan kuriin hintojen nousua, joka alkoi riistäytyä ensin koronakriisin ja sitten Venäjän hyökkäyssodan takia.
EKP:n asettamat ohjauskorot heijastuvat liikepankkien kautta markkinakorkoihin, kuten kulutus- ja asuntolainojen viitekorkoina käytettyihin euriborkorkoihin. Markkinakorot pyrkivät ennakoimaan keskuspankin päätöksiä.
Asuntolainojen yleinen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on laskenut kesän aikana tämän vuoden alimmille tasoilleen. Tänään euribor oli 3,503 prosenttia, kun se vielä keväällä ja alkukesällä liikkui 3,75 prosentin tuntumissa.