Eritysluokanopettaja Hanna Asikainen opettaa Sophie Mannerheimin sairaalakoulussa. Asikainen on työurallaan harvinaisessa tilanteessa. Pula pätevistä eritysluokanopettajista on kova ja työttömäksi joutuminen hyvin epätodennäköistä.
– Uskon, että työllistyn jatkossakin – aina.
Ilman taloudellista tukea alanvaihto luokanopettajasta eritysluokanopettajaksi ei olisi onnistunut. Asikainen haki ja sai aikuiskoulutustukea. Viime vuonna aikuiskoulutustuki myönnettiin 30 000 henkilölle.
– Käytin sitä viime keväänä kolme kuukautta, ja se mahdollisti sen, että pystyin opiskelemaan täysipäiväisesti ja syventymään rauhassa ja kunnolla tulevaan uuteen ammattiin.
Petteri Orpon (kok.) hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan. Uutta tukea ei voi hakea enää heinäkuun lopun jälkeen. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella hallitus tavoittelee 10 000:ntä uutta työpaikkaa ja 175 miljoonan euron säästöjä.
Keskimäärin aikuiskoulutustukea on maksettu 1 500 euroa kuukaudessa.
Vuorotteluvapaan lopettaminen säästää valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 27 miljoonaa euroa vuodessa. Asikainen pohtii, toimitaanko nyt liian hätäisesti. Säästyykö tässä lopulta rahaa?
– Ehkä toivon sellaista pitkän linjan ajattelua. Nyt hallitus teki tässä kohtaa tämmöisen neljän vuoden ratkaisun, mutta mitä tapahtuu neljän vuoden päästä?
Jatkuvaan oppimiseen kymmenen miljoonaa
Työministeri Arto Satonen (kok.) kiistää, että lopettamisessa olisi kyse vain säästöistä. Hallitus on valmis kääntämään kivet ja kannot saavuttaakseen suuren tavoitteensa: 80 prosentin työllisyysasteen.
– Aikuisopiskelu on jatkossa enemmän työn ohessa tapahtuvaa eikä niinkään sitä, että ollaan kokonaan pois työelämästä, Satonen sanoo.
Tukien sijaan hallitus tarjoaa vanhaa tuttua mantraa ”jatkuvaa oppimista” ja painottaa yksilön omaa vastuuta. Valtiosihteeri Laura Rissasen työryhmä esitteli keväällä keinoja: opintolainaa, opintorahaa ja työn ohessa opiskelua. Suunnitelmat herättivät närää sekä palkansaajissa, että työnantajissa.
Lähihoitajia hallitus haluaa kouluttaa oppisopimuksella. Aikuiskoulutusta lisättäisiin pelkän peruskoulun varaan jääneille. Rahaa on tarkoitus varata kymmenen miljoonaa euroa.
Satosen mukaan nykyinen aikuiskoulutustuki joutaa romukoppaan, koska se ei ole helpottanut työvoimapulaa.
– Jos yksi lähihoitaja opiskelee kokiksi ja yksi kokki opiskelee lähihoitajaksi, molemmilla toimialoilla on yhä pulaa työntekijöistä ja täsmälleen sama määrä työntekijöitä.
Myös vuorotteluvapaa saa mennä. Vuonna 2012 sitä käytti yli 20 000 henkilöä ja 2022 vain 5 400 henkilöä. Yksi syy tähän on työssäoloehtojen kiristäminen. Entistä harvemmalla on mahdollisuus hakea vuorotteluvapaata. Vuorotteluvapaan tavoitteena on ollut lisätä työssä jaksamista ja tarjota vuorottelijan sijaiselle töitä.
– Esimerkiksi sote-alalla sitä ei enää tarvita, kun siellä on huutava työvoimapula. Mitä sitten tulee tähän työssä jaksamiseen, niin varmaan on yksittäisiä onnistuneita tapauksia, Satonen sanoo.
Paperimiehelle seitsemän tunnin yöunet
Paperimies Pasi Heiskala on tehnyt töitä 80-luvun lopulta. Viime syksynä hän havahtui siihen, että oli viimeinen mahdollisuus hakea vuorotteluvapaata. Tauko tuntuu tärkeältä, vaikka ”taloa ei ole tullut rakennettua eikä maailmaa pelastettua”.
Kolmen kuukauden vuorotteluvapaan aikana vuorotyö on vaihtunut 7–8 tunnin yöuniin ja kesäloman jälkeen tuntuu, että on taas voimia jatkaa töitä Schaefer Kalk Finlandilla.
– Todella iso sääli, että tämä poistuu. Kun hallitus vielä ilmoitti, että säästöt ovat niin minimaalisia. Ei itse oikein edes pysty käsittämään mitä tässä säästetään, jos 55-vuotias saa vähän isomman breikin työelämästä.
Heiskala uskoo, että hän jaksaa painaa töihin palattuaan vielä seuraavat kymmenen vuotta.
– Kyllä, unet kiittävät ja kello huutaa kädessä hoosiannaa unien jälkeen. Vuorotyötä kun tekee, niin aika harvoin pääsee niistä nauttimaan, Heiskala sanoo.
Kenellä on aikaa opettaa työajalla?
Lähihoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavola ihmettelee, miksi toimiva järjestelmä lopetetaan. Aikuiskoulutustuki tuotti Paavolan mukaan sitä, mihin pyrittiinkin: lisää tutkintoja.
Paavola pitää jatkuvaan oppimiseen varattua kymmentä miljoonaa mitättömänä summana. Hän muistuttaa, että hoitoalalla pääsee eteenpäin vain tutkinnolla. Niitä tulee entistä vähemmän, kun aikuiskoulutustuesta luovutaan.
– Nyt hoiva-avustajan ainoa mahdollisuus päästä lähihoitajaksi on joko ottaa lainaa tai mennä oppisopimuskoulutukseen. Kuka siellä työpaikalla ehtii olemaan hyvä ohjaaja? Paavola kysyy.
Paavola toivoo, että aikuispintotukea olisi uudistettu sen sijaan, että se lakkautettiin kokonaan. Hän pohtii, millaisesta koulutuksesta työnantaja ovat valmiita maksamaan.
– Nyt saadaan vain sellaisia opiskelijoita, joita valtiovalta haluaa. Ei mietitä, mitä oikeasti tarvitaan: Suomi on tutkintojen luvattu maa.