Otto Seppälän käsi hakeutuu tyhjään taskuun etsimään älypuhelinta.
– Sellainen minisydänkohtaus, hän kuvailee tunnetta, kun puhelinta ei yhtäkkiä ole.
12-vuotias kangasalalainen kertoo olevansa melko riippuvainen kännykästä. Siksi ilman puhelinta on alkuun vaikea olla.
Sorjan kesäsiirtolassa Pirkanmaan Sastamalassa puhelimet laitetaan leirin ajaksi kaappiin. Nuoret saavat käyttää niitä kerran päivässä päiväruoan jälkeen. Puhelinaika vaihtelee kymmenestä minuutista puoleen tuntiin, ja useimmat leirit ovat tänä kesänä neljän tai viiden päivän mittaisia.
Monelle irtiotto puhelinpeleistä ja somesta tuottaa alkuun vaikeuksia. Nuoret itse puhuvat jopa ”puhelinvankilasta”.
– Aluksi tuntui hankalalta. Aktiviteetteja on kuitenkin niin paljon, ettei puhelinta lopulta kaipaa. Mutta kun puhelinaika koittaa, kyllä siitä sitten aika innoissaan on, espoolainen Kaisa Helonsalo, 13, kertoo.
Tamperelainen Mikko Mäkinen, 16, myöntää olevansa koukussa kännykkään.
– Tykkäisin olla vähemmän addiktoitunut puhelimeen kuin olen nyt.
Päihteiden kaltainen koukku
Pahimmillaan puhelin aiheuttaa riippuvuutta, josta vieroittumiseen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen apua. Tällaisessa tapauksessa voi puhua jo nomofobiasta eli puhelinriippuvuudesta.
Näin kertoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen. Hän kuvaa älypuhelimen käyttöä eräänlaiseksi palkintoreaktioksi.
– Siinä on samantyyppinen mekanismi kuin päihteissä. Mielihyvän tunnetta haetaan enemmän ja enemmän.
Älypuhelimen käyttö tuottaa nuorelle usein suurta mielihyvää. Aivan tarkkaan ei vielä tunneta, mitä aivoissa silloin tapahtuu, sillä tutkimus on Lipsasen mukaan vasta alussa.
Aikuisen hälytyskellojen pitäisi soida, jos nuoren jatkuva puhelimenkäyttö estää normaalit arkirutiinit.
– Eli jos hänellä on jatkuvasti kännykkä kädessä ja maailma romahtaa heti, kun puhelinta ei ole saatavilla, Lipsanen sanoo.
Vuorokausi liki ilman puhelinta voi olla liikaa
Sorjan kesäsiirtolalla on pitkä leirihistoria, joka ulottuu aina 1950-luvulle asti. Nyt leirejä järjestävän kesäsiirtolayhdistyksen mukaan myös puhelinkiellolla on pitkät perinteet.
Monet lapset tulevat kesästä toiseen, joten kännykkäkielto on heille ennestään tuttu. Siitä myös kerrotaan kirjeessä ennen leiriä.
Joillekin leiriläisille aika ilman älypuhelinta saattaa olla liikaa.
– Ehkä tänne tulee lapsia, jotka eivät ole olleet koskaan näin pitkään ilman puhelinta. Eli koko vuorokausi niin, että saat laitteen vain pieneksi hetkeksi, voi olla jollekin uusi asia, Tampereen kesäsiirtolayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Siltanen kertoo.
Syystä tai toisesta leirin keskeyttää yleensä yksi tai kaksi lasta. Kännykkäkielto voi olla yksi, muttei ainoa syy lähtemiselle.
Siltasen mukaan pois lähdön syy voi olla koti-ikävä, joka kasvaa, kun vanhempiin ei saakaan olla koko ajan yhteydessä. Toisinaan leirin sääntöjä on rikottu.
Myös kännykkäkieltoa pyrittiin varsinkin alkuaikoina kiertämään. Leiriltä löytyi silloin mystisiä piilopuhelimia ja ylimääräisiä latureita.
Katso videolta, miten leirinjohtaja Saara Tyrkkö kuvailee Sorjan leiriläisten suhtautumista kännyköistä luopumiseen:
Opettajana työskentelevä Siltanen sanoo, että puhelintauko tekee lapsille hyvää. Tekemistä ja uusia kavereita on leirillä niin paljon, ettei puhelinta välttämättä muista kaivata.
– Meidän aikuisten pitäisi opettaa, ettei se ole ensimmäinen ja viimeinen asia, jota katsotaan.
Puhelimettomuudella on muitakin etuja.
– Haluamme, että leirillä osallistutaan ohjelmaan. Uskon myös, että esimerkiksi nukkumaanmeno olisi vaikeampaa, jos puhelinta saisi käyttää, Siltanen sanoo.
Puhelinkiellolla pystytään Siltasen mukaan ehkäisemään lisäksi kiusaamista.
– Lyhyellä hetkellä, jolloin puhelinta saa käyttää mahdollistetaan viestittely kotiin.
Olisiko kännykkäkiellosta apua?
Suomessa hallitus on pohtinut kännykkäkieltoa esimerkiksi kouluihin.
Psykologiliiton Jari Lipsanen ei kannata tässäkään asiassa täyskieltoa. Vanhempien tehtävä on hänen mielestään asettaa rajoja, mutta myös ymmärtää, että maailma on muuttunut.
Sosiaalinen vuorovaikutus on siirtynyt verkkoon ja taskuun.
– Sillä on tärkeä sosiaalinen vaikutus, jossa myös positiivisia puolia, hän tähdentää.
Sorjan leiriläisten mielestä puhelimettomuus on hieman ihmeellistä, mutta tekee lähinnä pelkästään hyvää.
Se saa myös huomaamaan, miten paljon aikaa puhelimella itse viettää.
– Me on synnytty tähän aikaan, että puhelinta tarvitaan viestittelyyn ja tiedonhankintaan. Ihmiset sanovat, että nuoret käyttävät liikaa kännykkää, mutta me on kasvettu siihen kiinni, tamperelainen Kerttu Kuoppala, 15, pohtii.
Sorjan kesäsiirtolan leiriläiset ovat ryhtyneet pohtimaan kännykän käytön rajoittamista. Tarkoitus on nauttia viimeisistä lomapäivistä ja olla vähemmän puhelimella ja enemmän kavereiden kanssa.
– Sen kyllä huomaa, että puhelinta on ennen leiriä käyttänyt enemmän. Saatan käyttää tämän jälkeen vähemmän, Kuoppala pohtii.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.