Varapresidenttinä Kamala Harris on etuoikeutettu astumaan vetäytyvän Joe Bidenin saappaisiin, mutta hänellä on rasitteensa.
Nämä kymmenen asiaa kertovat, kuka Harris on ja millaisen matkan hän on kulkenut.
1. Vuonna 1964 syntynyt Kamala Harris on siirtolaisten tytär. Isä on jamaikalaistaustainen, äiti intialaistaustainen. Vanhemmat erosivat, kun Kamala oli 7-vuotias.
2. Lapsena hän asui hetken aikaa Quebecissä Kanadassa. Hän opiskeli oikeustiedettä ja ennen poliittista uraansa toimi piirisyyttäjänä San Franciscossa ja Kalifornian osavaltion oikeusministerinä. Hän muun muassa johti ensimmäistä Kaliforniassa toimitettua homoavioliittoon vihkimistä.
3. Kamala Harris valittiin senaattoriksi vuonna 2016. Hän aloitti vuonna 2019 presidentinvaalikampanjan tunnuksella ”Kamala Harris ihmisten asialla”. Harris kuitenkin joutui keskeyttämään kampanjansa demokraattien ehdokkuudesta, kun tukirahat tyrehtyivät.
4. Joe Biden nosti hänet kuitenkin aisaparikseen. Marraskuussa 2020 yhdysvaltalaiset valitsivat Kamala Harrisin ensimmäisenä ei-valkoisena naisena Yhdysvaltain varapresidentiksi. Virkavalan hän vannoi miehensä Doug Emhoffin rinnalla tammikuussa 2021.
5. Varapresidenttinä häntä on pidetty valjuna. Hänen kansliansa henkilöstö vaihtui tiuhaan, eikä hän saanut saamillaan vastuualueilla, kuten siirtolaisuuden hoitamisessa, merkittäviä tuloksia. Republikaanit olivatkin varautuneet nyt syntyneeseen tilanteeseen jo vierittämällä siirtolaisuudesta syntyneitä ongelmia ”siirtolaisuus-tsaari”-Harrisin niskoille.
6. Viime vuonna Valkoisen talon ja Bidenin kampanjan piirissä oli henkilöitä, jotka kyseenalaistivat Harrisin vetovoiman Biden aisaparina. Sittemmin Harris kuitenkin profiloitui aborttikysymyksessä ja puheet vaimenivat.
7. Kamala Harris on nostanut myös profiiliaan nuorten äänestäjien parissa esimerkiksi ottamalla Joe Bidenia tiukemmin kantaa Israelin toimiin Gazassa. Harris saattaa siis pystyä saamaan takaisin demokraattien riveihin Bideniin pettyneitä naisia ja nuoria, mutta on arvoitus, riittääkö se.
8. Jotkin mielipidemittaukset ovat Bidenin epäonnistuneen tv-väittelyn jälkeen osoittaneet, että Harris pärjäisi Bidenia paremmin Donald Trumpia vastaan, mutta hänelläkin olisi vaikeuksia päihittää Trump. Väittelyn jälkeen Reuterin ja Ipsoksen mielipidemittaus näytti Trumpille 43 prosentin kannatusta ja Harrisille 42 prosentin.
9. Demokraateille uskollisten äänestäjien piirissäkään Harris ei tosin saa varauksetonta tukea. Uutistoimisto AP:n tilaamassa mielipidemittauksessa perjantaina vain kuusi kymmenestä demokraatista uskoi Harrisin olevan hyvä presidenttinä. 20 prosenttia vastanneista ei tähän uskonut ja 20 prosenttia ei osannut arvioida.
10. Harrisin varsinainen heikkous saattaa piillä liikkuvien äänestäjien houkuttelemisessa. Hänen poliittinen brändinsä on kallellaan puolueen vasemman laidan suuntaan. Liikkuvat äänestäjät ovat tärkeitä kummallekin puolueelle voiton saamiseksi. Poliittisen brändinsä vuoksi Harris saattaa joutua vaikeuksiin nytkin myös rahankeruussa.
Jos Kamala Harris on demokraattien ehdokas Donald Trumpia vastaan marraskuun vaaleissa, merkittävä päätös tulee olemaan, kuka on hänen varapresidenttiparinsa. Se, joka osaltaan paikkaa äänestäjien silmissä Harrisin omia heikkouksia.
AP, Reuters