Suomen urheiluliitto (SUL) ilmoitti aiemmin maaliskuussa hakevansa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisoja järjestettäväksi Helsinkiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikunnan vastuualue tilasi Helsingin kisojen hakemuksen pohjaksi vaikutusselvityksen. Keväällä tehdyssä selvityksessä kuvataan niitä vaikutuksia, joita EM-kista toisivat Helsingin kaupungille ja Suomelle.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun urheiluliiketoiminnan tutkimusyksikön ja Urheilun Suurtapahtumat Suomessa -hankkeen (SEMF) tekemässä selvityksessä todetaan, että vuoden 2030 mahdolliset EM-kisat toisivat Helsinkiin taloudellisesti 64 miljoonan euron vaikutuksen. Valtiolle projekti toisi selvityksen mukaan tilitettävää arvonlisä- ja yhteisöveroa.
SUL:n tiedotteen mukaan selvityksessä taloudellisten vaikutusten yhteenveto koostuu tapahtumakävijöiden sekä tapahtumajärjestäjän kulutuksesta.
Kisojen seitsemän kilpailupäivän katsojamääräarvioina on käytetty 100 000 eri katsojaa (25 000 helsinkiläistä, 60 000 muita suomalaisia ja 15 000 ulkomaalaisia kisavieraita). Selvityksessä myös esimerkiksi todetaan, ettei Helsingissä järjestettäviä EM-kisoja varten tarvittaisi suuria investointeja.
Euroopan yleisurheiluliitto saa elokuun loppuun mennessä käsittelyynsä tiivistelmän Helsingin ja muiden hakijoiden hankkeista. Arviointiprosessissaan liitto rajaa hakijoiden määrää nykyisestä viidestä kuuteen. Sen hallitus käsittelee asiaa 3.-4. syyskuuta.
Suomi on järjestänyt yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut kolme kertaa (1971, 1994 ja 2012). Vaikka Urheiluliitto onnistui vuoden 1994 EM-kisojen ja vuoden 2005 MM-kisojen järjestelyissä taloudellisesti hyvin, olivat vuoden 2012 EM-kisat varsin tappiolliset.
Tuolloin SUL teki peräti 3,6 miljoonan euron tappiot. Opetus- ja kulttuuriministeriö pelasti liiton pahimmasta ahdingosta ylimääräisillä lisäavustuksilla.