Yksityiset terveystalot ovat eriä mieltä siitä, onko iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömäärän väheneminen huono asia.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on pyytänyt lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta, jonka mukaan iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta laskettaisiin. Lausuntojen määräaika on 14. elokuuta.
Esperi Caren liiketoimintajohtajan Arne Köhler mielestä hoitajamäärän laskeminen on huono ajatus.
– Se heikentää hoivan laatua ja palvelutasoa. Meidän näkemyksemme mukaan tämä ei paranna henkilöstön saatavuutta, Köhler kertoo.
Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta on nostettu porrastetusti lokakuusta 2020 lähtien siten, että keväällä 2023 vähimmäismitoitus nousi nykyiseen 0,65 työntekijään asiakasta kohti.
Köhler kertoo, että nostamisen tarkoituksena oli pienentää työn kuormittavuutta ja näin kasvattaa alan vetovoimaa.
– Nyt ollaan ikään kuin peruuttamassa tässä asiassa ja meidän näkemyksemme mukaan se ei ole hyvä asia.
Köhleri uskoo, että uudistus vaikuttaisi alan vetovoimaan heikentävästi.
– Me emme tiedä, miten se vaikuttaa, mutta meidän oletus ja näkemys on, että kyllä se varmaan negatiivisesti vaikuttaa. En usko, että isojen yyteiden järjestäminen alalla on sellainen asia, joka vetää alalle tekijöitä.
– Keskeinen asia on se, miten vanhuksista huolehditaan. Siinähän tarvitaan nimenomaan henkilökuntaa.
Köhlerin mukaan asia on ongelmallinen myös siksi, että tavoiteltavat 45 miljoonan euron säästöt ovat kohtuullisen pieniä suhteessa siihen, että ensi vuonna hyvinvointialueiden yhteen laskettua budjettia kasvatetaan 26 miljardiin euroon.
– Kannattaako nyt aiheuttaa kohtalaisen isoa hallaa tällaisen pienen säästön takia?
”Ei hyvä mutta siedettävä”
Attendon toimitusjohtajan Virpi Holmqvist on toista mieltä.
– En sano, että uudistus on hyvä, mutta se on siedettävä, koska osaajista on pulaa, hän tiivistää.
Holmqvistin mukaan pienentämällä ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärää ammattilaisia voidaan hyödyntää muissa osaajapulaa potevissa sote-palveluissa.
Holmqvist muistuttaa, että vielä reilu vuosi sitten mitoitus oli 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Järjestely oli hänen mukaansa toimiva.
– Läheisten ja asiakkaiden tyytyväisyys oli jo silloin hyvällä tasolla. Samoin oli myös henkilöstöjen tyytyväisyys.
Holmqvist uskoo, että oikein tehtynä henkilöstömäärän väheneminen ei vaikuttaisi alan vetovoimaa tai ympärivuorokautisen hoidon laatuun.
– Me uskomme, että laatu syntyy siitä, että työntekijät ovat tyytyväisiä työpaikkaansa. Kun työntekijät ovat tyytyväisiä, niin silloin vähemmällä mitoituksellakin pystytään pitämään ja tuottamaan laadukkaita palveluja.
Holmqvistin mukaan esitetty muutos olisi toimiva tapa säästöjen aikaansaamiseksi.
– Jos mitoitusta hieman lasketaan, uskomme, että hyvinvointialueet myös höllentävät kriteereitä päästä palveluun, Holmqvist sanoo.
– Kun ikäihmiset eivät rasita muita palveluita, vaan he pääsevät tarvitsemaansa palveluun, se tuo kokonaisuudessa säästöä, hän jatkaa.