Kommentti: Tässä Tapio Suominen oli suomalaisen tv-työn suuri pioneeri – jälkipolvet kumartavat syvään

Studiolähetykset ovat nykyään mitä olennaisin osa Yle Urheilun suuria tv-tuotantoja. Tällä saralla Tapio Suominen teki valtavan pioneerityön, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Jari Litmanen, Tapio Suominen ja Tommi Kautonen jalkapallon Mestarien liigan studiossa.
Suomalaisista urheilulegendoista esimerkiksi Jari Litmanen (vas.) arvosti suuresti Tapio Suomisen (kesk.) osaamista studioisäntänä. Kaksikon täydensi ennen Mestarien liigan välieräottelua keväällä 2015 Tommi Kautonen. Kuva: Yle

Yle Urheilun työtiloihin Pariisin olympiakisojen mediakeskuksessa laskeutui raskas hiljaisuus perjantaina avattavien kisojen alla. Uutinen työyhteisöön arvostettuna jäsenenä kolme vuosikymmentä (1988-2018) kuuluneen Tapio Suomisen poismenosta oli järkyttävä pommi. Suominen menehtyi keskiviikkona Parolassa 60-vuotiaana – samana päivänä, jona Pariisin kisojen urheilutapahtumat käynnistyivät Suomiselle rakkaan jalkapallon merkeissä.

Vaikka yhden ihmisen sosiaalisen median kupla on vaatimaton otanta todellisuudesta, Suominen koki viimeisen renessanssinsa heinäkuun 14. päivänä päättyneiden jalkapallon EM-kisojen aikana, kun Yle Urheilun lähetyksiin kuului runsaasti vanhojen EM-lopputurnausten nostalgiapaloja selostusäänineen.

X-kupla ihasteli

Omassa X-kuplassani raskaimman sarjan suomalaiset urheilumedian kuluttajat kehuivat estoitta, miten eritoten yhden ammattilaisen selostukset olivat kestäneet loistavasti aikaa, jota esimerkiksi vuoden 2004 EM-kisoista oli kulunut kaksi vuosikymmentä. Ilmassa leijui suurta ikävää.

Usain Bolt tuulettaa maailmanennätystä Berliinissä 2009.
Usain Boltin hirmujuoksujen selostaminen oli Tapio Suomiselle mieluista työtä. Berliinin MM-kisoissa 2009 Suominen selosti jamaikalaisen ME-vedon 200:lla, Antero Mertaranta 100 metrillä. Kuva: Getty Images

Tämä henkilö oli Tapio Suominen, joka olikin näiden Portugalin kisojen aikaan suorastaan elämänsä selostusvireessä.

X:ssä häntä ikävöitiin, arvostettiin estoitta, ihailtiin.

Kun Suomiselta itseltään kysyttiin pitkän toimittaja-selostaja-uran tähtihetkiä, niitä riitti selostamosta runsaudenpulaksi saakka. Usain Boltin ME-tykitykset olympia- ja MM-radoilla, Zinedine Zidanen uran päätösottelu eli jalkapallon MM-finaali 2006 tai Iivo Niskasen ensimmäinen henkilökohtainen arvokisavoitto 2017.

Aikaa kestävä legenda

Vaikka lukemattomia Urheiluruutuja ankkuroinut Suominen myös selostajana kuului samaan suureen Yle-jatkumoon kuin esimerkiksi Pentti Salmi, Juha Jokinen, Hannu-Pekka Hänninen tai Seppo Kannas, aikaa kestävin legenda hänestä tuli suorien selostusten taustalla.

Suominen oli täysin avainroolissa, kun television urheilulähetyksiin alettiin Suomessa 1990-luvulla rakentaa studioita. Tässä työssä urheilusivistynyt, miellyttävä-ääninen ja journalistisesti nopeaälyinen Suominen oli suorastaan luonnonlahjakkuus. Jälkipolvet kumartavat syvään.

Erittäin hyvässä muistissa ovat esimerkiksi jääkiekon MM-kisastudiot, joissa Suominen ei arkaillut terävästikin haastaa vieraitaan. Myös suomalaiset hiihtoherrat poistuivat Suomisen sohvalta posket punaisina, kun maastohiihdon dopingkatastrofi oli Lahdessa 2001 realisoitunut.

Tapio Suominen.
Tapio Suominen oli työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta edelleen haluttu freelancer selostus-, kuulutus- ja juontotehtäviin. Kuva: Yle

Nyt studiot vetäjineen ja asiantuntijoineen ovat täysin elimellinen osa Yle Urheilun ja kaupallistenkin toimijoiden konsepteja.

Näin ei todellakaan vielä ollut, kun Suominen suuren pioneerityönsä Ylessä aloitti.

Elämänsä viimeisen palveluksen Suominen teki suomalaiselle mielenterveystyölle. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa taistellut selostajalegenda poisti asian yltä stigmaa heittämällä itsensä täysin likoon siinäkin tehtävässä.

Näin Tapio Suomista muistettiin Urheiluruudun lähetyksessä 24.7.