Kesä on ihana ja kamala. Nyt ollaan heinähelteissä, joissa nukkuminenkin käy työstä.
Kysyimme lääkäriltä, miten pahasti helteet rasittavat työikäistä kehoa.
Vastaava työterveyslääkäri Ulla Brusila-Relas Bulevardin Mehiläisestä sanoo, että erityisessä riskissä ovat he, joilla on perussairauksia.
– Kuumuus kuormittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä sekä hengitysteitä eli heitä, joilla on esimerkiksi sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma tai keuhkoahtaumatauti. Juotava on riittävän usein, ettei altistu kuivumiselle.
Näkyykö helle työterveyshuollossa?
– Jonkin verran näkyy jaksamishaastetta. Helle kuormittaa jaksamista ja kognitiivista puolta, ja unet voivat jäädä huonommiksi, jolloin palautuminen ei ole riittävää.
Brusila-Relas suosittelee kylmää suihkua juuri ennen nukkumaan menoa ja pelkkää lakanaa täkin sijasta. Rankat liikuntasuoritukset ennen iltaunia kannattaa jättää sikseen, ettei lämmönsäätely häiriintyisi ja nukahtaminen pitkittyisi.
– Diureetit, kuten alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat, poistavat nestettä, ja ne voivat pahentaa helteen vaikutusta.
Määrätäänkö helteen piinaamille unettomille unilääkkeitä?
– Vanhan ajan rauhoittavia lääkkeitä käytetään vähemmän työikäisellä väestöllä. Niiden sijasta unen tueksi haetaan apua melatoniinista, väsyttävistä mielialalääkkeistä ja kenties antihistamiineista.
Vastaava työterveyslääkäri kuitenkin varoittaa lääkkeistä näin kesäkuumalla:
– Lääkkeen käyttöä kannattaa harkita erityisen tarkkaan näillä helteillä, koska lääkkeetkin yhdessä kuumuuden kanssa voivat kuormittaa elimistöä.
Palauttaako loma työntekijää laisinkaan, jos rasitteina ovat helle, mahdollisesti alkoholi ja kehnot unet?
– Kyllä kognitiivinen lepo työelämän rasituksista palauttaa, vaikka helle vähän haittaisikin. Lomalla voi kuitenkin itse säädellä nukkumista, kun ei ole sidottuna virka-aikaan.
Korkeat lämpötilat rasittavat sittenkin pikkulapsia ja iäkkäitä enemmän kuin työikäisiä.
Valo vaikuttaa enemmän kuin uskotaan
Selvää ja tutkittua on, että ihminen nukkuu viileässä paremmin kuin lämpöisessä. Helle heräilyttää ja tekee unesta levotonta.
– Jos on kovin kuuma, unen laatu voi olla tosi huonoa, toteaa Coronarian unilääkäri Janne Kanervisto.
– Valo on toinen juttu. Ihmiset harvemmin tulevat ajatelleeksi sitä, että valolla on iso vaikutus siihen, olemmeko virkeitä vai väsyneitä. Pääperiaatteen pitäisi olla se, että päivällä valoa on runsaasti ja yöllä on pilkkopimeää.
Unilääkäri suosittelee vahvasti pimennysverhoja heille, joilla haasteita unen kanssa on. Makuuhuone pitäisi saada mahdollisimman pimeäksi, ja aamulla aivojen pitäisi oitis saada valosta signaali päivän alkamisesta.
Valosta saa energiaa ja vireyttä, ja valon vaihtelu rytmittää päivää. Sen sijaan alkoholi, monen rentouttaja, sotkee unen rakennetta ja lisää heräilyherkkyyttä, eikä unen kannalta turvallista alarajaa ole.
– Yksikin annos alkoholia riittää huonontamaan unen palauttavaa vaikutusta, ja osalla alkoholia kuluu lomalla niin paljon, että olisi syytä saada uusi loma lomasta palautumiseen, miettii Kanervisto.
Unettomuus puhuttaa niin kesällä kuin talvellakin:
