Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
Pitkän uransa tähän kauteen lopettava kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on heinäkuun aikana sulatellut pettymystään siitä, ettei päässyt kruunaamaan arvokisauraansa Pariisissa olympiatasolla.
Olympiakisat olisivat olleet Mäkelälle kolmannet ja arvokisat ulkoradoilla jo viidennettoista. Münchenistä 2022 tuli EM-hopeaa.
Putoaminen oli lopulta hyvin niukka, sillä kun olympiaraja vedettiin kesäkuun lopussa paikalleen, Mäkelä oli ensimmäinen putoaja lajissa, johon mukaan otettiin 32 urheilijaa.
Synkkä paljastus
Torstaina paljastui asia, joka synkensi Mäkelän kesää entisestään.
Paremmin pituushyppääjänä tunnettu romanialainen Florentina Costina Iusco määrättiin urheilun kansainvälisessä vetoomuselimessä kahden vuoden toimintakieltoon, joka päättyy 1. helmikuuta 2026.
Romanialainen kuului urheilijoihin, jotka oli kirjattu kolmiloikan lähtölistalle Pariisiin, mutta jo torstaina hänet sieltä myös poistettiin. Näin ollen naisten kolmiloikassa laitetaan Pariisissa mitaleita ja kunniaa jakoon vain 31 urheilijan voimin. Yksi heistä on Senni Salminen.
Dopingin ikävät kasvot
Kristiina Mäkelä kommentoi asiaa Yle Urheilulle torstaina.
– Huhhuh. Elämä ei ole aina reilua. Doping näyttää ikävät kasvonsa. Ehkä ikävintä on se, ettei tällaisen varalle tietääkseni ole mitään varaurheilijajärjestelmää.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksessa istuva Antti Pihlakoski totesi, että kun olympiakisojen yleisurheilun lähtölistat eli ns. entryt lukitaan, avain piilotetaan hyvin.
– Hyvin ikävä tilanne. Nyt kaikki lukittiin kesäkuun lopussa. Yleisurheilussa tilanne on silti parempi kuin useissa muissa olympialajeissa eli takaraja on myöhäisempi.
Yhä valmis lähtöön
Mäkelä ilmoitti, että on yhä valmis lähtemään Pariisiin, jos tilanne muuttuisi.
Hänen valmentajansa Tuomas Sallinen pitää useastakin syystä suorastaan älyttömänä, ettei varaurheilijajärjestelmää ole. Doping on syistä vain yksi.
– Kun ajatellaan ihan kolmiloikan luonnetta urheilulajina, niin kuukauden aika lähtölistojen lukitsemisesta itse tapahtumaan on pieni ikuisuus, Sallinen viittaa lajin sisältämiin loukkaantumisriskeihin.
– Oikeusmurhan Kristiina tässä kärsii. Ei siinä mitään epäselvää ole.
Vaikka Antti Pihlakoski oli pahoillaan Mäkelän tilanteesta, hän piti hyvänä, että dopingurheilija saatiin pois kisoista viime hetkellä. Kansainvälisen liiton eli World Athleticsin itsenäinen antidopingelin Athletics Integrity Unit tekee tällä hetkellä valtavasti testejä urheilijoille ja analysoi vanhoja näytteitä uudelleen.
– Selkeä tavoite on tietysti siivota niin monta dopingin käyttäjää kisoista kuin mahdollista.
Oma maa rankaisi pehmeästi
Romanialaisloikkaajan tapauksessa kansainvälinen liitto ei sinänsä ollut osallinen. Iuscon huhtikuussa 2023 kansalliselle testiryhmälle antama näyte sisälsi furosemidi-nimiustä kiellettyä diureettia. Urheilija sai Romanian kurinpitoelimeltä vain varoituksen.
Maailman antidopingtoimisto Wada ei tyytynyt ratkaisuun, vaan vei asian Casiin Sveitsiin, jossa tapaukselle laitettiin viimeinen piste, Mäkelän kannalta toki vajaa neljä viikkoa liian myöhään.
– Pidän todella erikoisena, ettei tällaista asiaa saada olympiavuonna ratkaistua ajoissa, jotta sisään saataisiin puhdas urheilija, sanoo Tuomas Sallinen.