Suomessakin varoitellaan DEIstä, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Asiantuntijat vastaavat

Jonna Louvrierin ja Dakota Robinin tavoite on saada jokainen tuntemaan olonsa arvostetuksi työelämässä.

Ihmisiä kadulla kävelemässä.
Monimuotoisuudesta alettiin puhua Suomessa 2000-luvun alussa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Monimuotoisuuden edistäminen työelämässä ei ole uusi asia. Nyt monissa Yhdysvaltain suuryrityksissä DEI-ohjelmia on kuitenkin vähennetty.

Floridassa julkisten korkeakoulujen DEI-ohjelmat jopa kiellettiin viime vuonna. Osavaltion kuvernööri Ron DeSantisin mukaan DEI edistää syrjintää, eikä sille ole sijaa maan julkisissa organisaatioissa.

DEI tarkoittaa monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista.

Suomessakin DEI-koulutusta tehdään monilla työpaikoilla.

Yle kysyi kahdelta DEI-kouluttajalta, mitä DEI oikeasti pitää sisällään ja mihin sitä tarvitaan.

Tavoitteena hyvä työilmapiiri

Yksinkertaisuudessaan DEI-työn tavoite on yhdenvertaisuuden edistäminen.

Näin tiivistää DEI-koulutusta tarjoavan Includian toimitusjohtaja Jonna Louvrier. Louvrier on aiemmin tutkinut aihetta yliopistossa.

– Tarkoitus on, että mahdollisuus liittyä työyhteisöön, edetä ja vaikuttaa, riippuu ainoastaan henkilön osaamisesta. Jokaisen tulisi myös voida kokea joukkoon kuulumista, arvostusta ja että on turvallista olla oma itsensä.

Yrittäjä Dakota Robin vetää DEI- ja ihmisoikeuskoulutuksia. Robinin mielestä DEIn kautta opitaan näkemään ihmisten eroavaisuudet toisiaan täydentävänä voimavarana.

– Niin kauan kun on ihmisiä töissä, ymmärrystä näitä asioita kohtaan tarvitaan.

Louvrierin mukaan koulutuksissa kohdataan omat ennakkoluulot ja etuoikeudet erilaisten harjoitusten kautta.

– Todennäköisesti teemme kaikki näissä teemoissa joskus virheitä. Tärkeää on toimia sen jälkeen myötätuntoisesti muita ja itseä kohtaan sekä sitoutua oppimaan lisää.

Robin laittaa koulutuksissaan myös itseään likoon ja puhuu omista sisäistetyistä ennakkoluuloistaan.

– Olemme kaikki kasvaneet tiettyjen kokemusten, ympäristöjen ja kulttuurien parissa. Vanhemmat sukupolvet eivät ole päässeet saman tiedon piiriin kuin nykypäivän nuoret. En sano, että heidän ei tarvitse oppia, mutta meidän pitää myötätuntoisesti jaksaa opettaa.

Vastustus johtuu pelosta ja tietämättömyydestä

Vaikka palaute DEI-koulutuksista on Louvrierin ja Robinin mukaan pääosin positiivista, molemmat ovat törmänneet myös epäilijöihin.

Robinin mukaan vastareaktio syntyy usein valtaväestön ajatuksesta, että heidän tarpeensa sivuutetaan monimuotoisuuden edistämisessä.

– Usein sanon, että koulutukseen ei osallistuta vain siksi, että vähemmistöillä olisi helpompaa olla vaan siksi, että teillä kaikilla on helpompi olla. Kun ymmärrys lisääntyy, poistuu pelko ja ahdistus tehdä virheitä. Kaikilla on itsevarmempi olo olla erilaisten ihmisten kanssa.

Louvrier kokee, että vastustus kumpuaa muun muassa virheiden tekemisen pelosta, resurssien puutteesta tai tietämättömyydestä.

– Usein vastustus johtuu siitä, että ihmisellä väärä käsitys DEIstä. Joku voi luulla, että valintoja työpaikalla pitäisi tehdä sen perusteella, että kuuluu tiettyyn vähemmistöön. Näin ei millään tavalla ole.

Louvrier ei pidä kouluttamista aktivismina.

– Joku saattaa sanoa, että DEI ei kuulu työyhteisöön. Vastaan siihen, että ei pidä paikkaansa. Yhdenvertaisuus on terveen työyhteisön peruselementti. On olemassa hyvin paljon tutkimuksia, jotka osoittavat inklusiivisuuden hyödyt.

Tasa-arvon tavoittelua käytetään aseena

Yhdysvalloissa DEI-kiista on ollut valloillaan jo pidempään, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen.

Aihe nousi hiljattain keskusteluun Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trumpin salamurhayrityksen yhteydessä. Konservatiivit syyttivät maan salaista palvelua siitä, että se oli palkannut DEI:n varjolla epäpäteviä naisia turvatiimiinsä.

Syytökset saivat jalansijaa myös Suomessa, kun kristillisdemokraatit Päivi Räsänen ja Eija-Riitta Korhola kirjoittivat aiheesta X-tileillään.

Republikaanit myös väittivät demokraattien todennäköistä presidenttiehdokasta Kamala Harrisia ”DEI-ehdokkaaksi”, koska hän on tummaihoinen nainen.

Pyrhösen mukaan DEIn varjolla halutaan aiheuttaa vastakkainasettelua.

Aiheen vastustajat pyrkivät puhuttelemaan sellaisia ihmisiä, joilla ei ole itsellään tai lähipiirissään kokemusta siitä, millaista on kuulua esimerkiksi etniseen tai seksuaaliseen vähemmistöön.

– Heihin on helppo vedota erilaisilla uhkakuvilla ja termeillä, kuten DEI.

Vastakkainasettelun torjuminen on Louvrierin mukaan tärkeää monimuotoisuuden edistämisessä. On oltava kärsivällinen ja on muistettava, että kukaan ei saa jäädä ulkopuolelle.

– Kouluttajan tulee auttaa eteenpäin ja hyväksyä oppimismatka. Joillekin nämä teemat ovat hyvinkin uusia.

Louvrier on kuullut yhdysvaltalaisilta kollegoiltaan, että maassa on heidän mielestään epäonnistuttu valtaväestön, eli valkoisten heteromiesten, osallistamisessa DEI-työhön.

– DEI ei ole vain vähemmistöjen, vaan ihan jokaisen asia.