Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
PARIISI. Olympialaisten kilpailupaikkoja on kehuttu valtavasti, eikä suotta. Kun kiipeää minuutin verran Versailles'n palatsin puistoon rakennetun ratsastuspaikan pääkatsomon yläriveille, näkymä palkitsee.
Katsomosta aukeavat näkymät eivät ole kuitenkaan pääosassa, kun luvassa oli kenttäratsastuksen maasto-osuus.
Ratsastajat levittäytyvät kilpailemaan yli viiden kilometrin pituiselle radalle palatsin edustalle. Ihanneaika on reilut 9 minuuttia.
Samalla myös katsojat rynnivät sankoin joukoin paikan päälle. Kolme pääkatsomoa vetävät yhteensä 15 000 katsojaa, mutta aurinkoista sunnuntaita maastokokeen parissa on viettämässä järjestäjien mukaan 40 000 ihmistä. Väkijoukossa kävellessä tuntuu, että paikalla voisi olla jopa enemmän väkeä.
Upeilla puistoväylillä katsojat tunkeutuvat toistensa kylkiin tungoksessa. Ihmiset pakkautuvat, kun välillä matkanteko pysähtyy.
Pitää odottaa, jotta pääsee eteenpäin. Järjestyksenvalvojat hillitsevät kävelemistä pillein sekä huudoin ja päästävät aina osan kerrallan yli ratojen.
Tiukimpiin kohtiin järjestyksenvalvojat muodostavat myös ihmismuureja hallitsemaan väkijoukkoa.
Katsojat kiertävät paikkoja este kerrallaan. Tietyt kohdat ovat toisia suositumpia ja niihin selvästi tähdätään näkemään kovimmat ja hienoimmat paikat.
Radan reunoilla lähes kaikki kuvaavat jokaisen suorituksen. Kukaan ei kuitenkaan pyri kielletyille alueille paremman kuvan toivossa, kuten vaikkapa rallissa tai jalkapallossa on nähty.
Eläintarhan esiasteen lammelle kaikki
Niin sanottu Ménagerien lampi näyttää olevan kohteista suosituin. Ménagerie tarkoittaa eräänlaista eläintarhan esiastetta.
Versailles'n palatsin alueelle sellaisen halusi Louis XIV eli paremmin Aurinkokuninkaana tunnettu Ranskan kuningas 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Tämä alue oli myös sellainen paikka, mihin olympialaisten ratojen suunnittelija ei saanut alun perin koskea. Pienten säätöjen jälkeen se kuitenkin onnistui.
Jos maisemat pääkatsomosta löivät ällikällä, myös tunnelma maanpinnalla yllättää.
Väkijoukossa meininkiä ihastelee myös varttuneempi ranskalaisherra Eric.
– Kaikki on täydellistä. Ei voisi olla parempaa. Kun täällä on katsomassa 40 000–50 000 katsojaa ratsastusta, se on hyvin poikkeuksellista, Eric toteaa.
Samoilla linjoilla on nuori Lilian.
– Tämä on todella hullua. Täällä on todella paljon väkeä ja kilpailua on kiva katsoa. Olen todella yllättynyt, tämä on todella uskomatonta. Emme odottaneet tällaista.
Ranskan lippujen lisäksi kisapaikalla liehuu runsaasti brittilippuja. Barbara-niminen rouva on pukeutunut täysin lipunmukaiseen Union Jack -kuosiin.
– Tunnelma on aivan uskomattoman fantastinen. Sää on uskomaton. Ei voisi olla parempaa kilpailupaikkaa. En olisi uskonut, että tämä olisi näin tyrmäävän kaunis.
Hengenvaarallinen maine
Kenttäratsastusta pidetään ratsastuksen kuningaslajina. Se on kuin ratsastuksen triathlon, sillä kenttäratsastus koostuu kolmesta eri kilpailusta.
Yhtenä päivänä kilpaillaan kouluratsastuksessa, toisena on maastokoe ja kolmantena päivänä on vielä esteratsastus. Maastokoe on vaativin näistä kolmesta.
Maastoratsastuksen erottaa esteratsastuksesta se, että esteet ovat kiinteitä. Ne eivät putoa kosketuksesta toisin kuin radalla käytävän esteratsastuksen puomit.
600-kiloisten hevosten ja urheilijoiden toimintaa seuratessa huomaa myös nopeasti, miksi kenttäratsastusta ja sen maastokoetta pidetään yhtenä vaarallisimmista kesäolympialaisten lajeista.
Loukkaantumisia voi tulla, sillä radalla hevoset ja urheilijat eivät varsinaisesti matele, eivätkä esteet jousta.
Optimiajalla olympiaradan keskinopeudeksi tulee 34 kilometriä tunnissa. Minuutissa pitää edetä 570 metriä. Sunnuntaina vakavia vammoja ei tapahdu, mutta Ecuadorin Ronald Zabala Götschel kaatuu ikävännäköisesti vesiesteellä.
Kenttäratsastus vaati vuosien 1997 ja 2008 välillä lähes 40 kuolonuhria ympäri maailman. Sittemmin lajipäättäjät ovat helpottaneet ratoja. Myös urheilijoiden suojuksia on kehitetty.
Suomen olympiaedustaja Veera Mannisen valmentaja Petri Tolmunen kuvaa Pariisin olympialaisten maastokoetta vaativaksi.
– Rata oli äärimmäisen tekninen. Yli 40 estettä, kaikki maksimimitoissaan. Yhdistelmät olivat vaativia.
Suomalaisratsastajat pääsevät nauttimaan myös upeasta tunnelmasta. Kun koko kenttäratsastuskilpailun nuorin edustaja Veera Manninen viilettää suurta kanaalia pitkin, kaikuu satojen metrien päähän ranskaksi ”Allez, allez” eli mennään mennään.
”Se oli hyvä”, kuuluu vieressäni ranskaksi, kun Manninen tulee maaliin.
Kilpailussa kannustetaan kaikkia tasapuolisesti. Myös toinen suomalaisedustaja Sanna Siltakorpi saa kovaa kiritystä katsojilta.
Ménagerien lammen luona Ranskan liput liehuvat lähes yhtä kovaa Siltakorvelle kuin hieman häntä ennen lähteneelle ranskalaiselle Stephane Landois’lle.
Veera Manninen äimistelee tunnelmaa suorituksensa jälkeen. Versailles'n palatsin puistoon kertynyt yleisö aiheutti kylmät väreet. 24-vuotiaan urheilijan mukaan kisapaikka on uskomattoman hieno, eikä vastaavaa löydy.
– Kannustus kuului joka hetkessä. Oli huikeaa mennä tuolla. Ensimmäistä kertaa oli tällaista minulla. Ihan valtavasti yleisöä. Ihan koko reitin varrella. En olisi uskonut tällaista, Manninen suitsutti.
Valmentaja haluaa esittää kiitoksensa kaikille paikallle tulleille ja etenkin ranskalaisjärjestäjille.
– Täytyy kiittää ranskalaisia, että ratsastusurheilulle on avattu näin upea paikka. Tämä puisto on käsittämättömän hieno. Kyllähän tämä on täysin ainutlaatuista, Petri Tolmunen alleviivasi.
Näihin kiitoksiin ei voi kuin yhtyä. Olympiaelämyksiä parhaimmillaan.