Kun Suomi lomaili, moni hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva hankala säästöhanke nytkähti askeleen eteenpäin.
Kesällä lausuntokierroksella oli muun muassa kiireettömän perusterveydenhuollon ja suuterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen.
Vaikka hallituksen toimille löytyy ymmärtäjiä, ne saavat myös kritiikkiä.
Enemmistö lausunnonantajista katsoo, että hoitotakuun pidentäminen hidastaisi hoitoon pääsyä eikä se mahdollistaisi esimerkiksi hoidon parempaa suunnittelua tai parantaisi henkilöstötilannetta.
Kysyimme sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta (ps.), kuinka hän vastaa lakien saamaan palautteeseen.
Vastuuministeri seisoo hallituksen linjan takana ja sälyttää vastuuta hyvinvointialueille. Juuson mukaan talouden sopeuttamispaineet ovat niin kovat, että toimet ovat tarpeen.
Hallituksen suunnitelman mukaan perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pitäisi vastaisuudessa päästä viimeistään kolmen kuukauden aikana. Nyt aikaraja on kaksi viikkoa. Hammashoidon hoitotakuu olisi kuusi kuukautta nykyisen neljän sijaan.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan muutoksilla tavoitellaan vähintään 95 miljoonan vuosittaisia säästöjä ensi vuodesta alkaen.
Esimerkiksi Hammaslääkäriliitto katsoo, että hoitotakuun pidentäminen ja siihen liittyvät rahoitusleikkaukset ovat ristiriidassa valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tavoitteiden kanssa.
Nopea palveluihin pääsy voi ehkäistä ongelmien kasaantumista ja kalliimpien erityistason palveluiden tarvetta, liitossa katsotaan.
– Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa potilaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia. Hoitotakuun muutokseen liittyvä rahoituksen vähentyminen perusterveydenhuollossa tarkoittaisi käytännössä sekä palveluverkon supistamisen että merkittävien henkilöstövähennysten tarvetta, liitto toteaa lausunnossaan.
Kun ministeri Juusolta kysyy, kasvattaako hoitotakuun pidennys esimerkiksi kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta, hän vastaa, että asiasta on olemassa erilaisia arvioita.
– Näemme sitten, miten tämä osuu kohdalle, Juuso sanoo.
Juuso: Hoitoon pääsyn mahdollinen hidastuminen on alueiden vastuulla
Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukkeni 14 vuorokauteen vuoden 2023 syyskuussa. Sen oli tarkoitus kiristyä seitsemään päivään kuluvan vuoden marraskuussa. Toisin kuitenkin kävi.
Vaikka tiukempi hoitotakuu on ollut voimassa vasta vähän aikaa, se on nopeuttanut hoitoon pääsyä.
Aluehallintovirastot huomauttavat lausunnossaan, että maaliskuussa 2024 terveydenhuollon ammattilaisen pakeille pääsi kahdessa viikossa yli 90 prosenttia asiakkaista, kun maaliskuussa 2023 vastaava osuus oli vain 58 prosenttia. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.
Lähes kaikki lausunnonantajat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta katsoivat, että hoitoon pääsy hidastuu hoitotakuun höllennyksen myötä vähintään jonkin verran.
Juuson mukaan asia on hyvinvointialueiden vastuulla.
– Tämä riippuu ihan siitä, millaisia toimenpiteitä hyvinvointialueet tekevät. Hoitoon pääsy on nopeutunut muun muassa hyvin paljon sen vuoksi, että erilaisia etä- ja digipalveluita on otettu käyttöön, Juuso sanoo.
Lukujen valossa on kuitenkin selvää, että laki on nopeuttanut hoitoon pääsyä.
Eikö ohjaus ole ministerin mielestä tarpeen?
Juuso väistää kysymyksen ja toteaa tärkeämpää olevan, että eniten hoitoa tarvitsevien henkilöiden hoitoon voidaan panostaa.
– Jotta kaikki paukut eivät mene siihen, että kaikki voitaisiin ottaa vastaan sen 14 vuorokauden sisällä.
Samalla kuitenkin hoitotakuun pidennys on rajattu koskemaan vain yli 23-vuotiaita. Esimerkiksi elintasosairaudet ovat kuitenkin yleisempiä ikääntyneillä.
Juuso perustelee ikärajaa hallituksen toisella hankkeella, myös kesällä lausunnolla olleella lasten ja nuorten terapiatakuulla. Ensi vuoden alussa voimaantulevaksi kaavaillun lain mukaan esimerkiksi lyhytpsykoterapia pitäisi aloittaa 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
Ministeri: Aika näyttää, saadaanko säästöjä
Kuumimpina kesäkuukausina lausuntokierrokset päättyivät myös ympärivuorokautisten päivystysten lakkauttamisesta ja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen laskusta.
Esimerkiksi hoitajamitoituksen laskulla 0,65:stä 0,6:een tavoitellaan jo ensi vuonna 45 miljoonan säästöjä. Vuodesta 2028 eteenpäin säästösumman toivotaan kipuavan 134 miljoonaan euroon vuodessa. Lausunnonantajista enemmistö katsoi, että hoitajamitoituksen lasku ei ole toimiva ratkaisu talouden tasapainottamiseksi.
Valtiontalouden sopeuttamisen lisäksi hallitus on toivonut sääntelyn keventämisen tuovan helpotusta sotepalveluja jäytävään työvoimapulaan.
Lausunnonantajista kuitenkin vain muutamat uskovat, että esimerkiksi hoitotakuun löysentäminen parantaisi henkilöstötilannetta. Esimerkiksi hyvinvointialueista moni katsoo, että lakimuutokseen liittyvät rahoitusleikkaukset pikemminkin heikentävät sitä.
Hallituksen moni lakihanke voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset hakeutuvat ja pääsevät julkisten terveyspalvelujen piiriin.
Hallitus on myös esimerkiksi korottamassa terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärää. Lausuntokierroksella olleen esitysluonnoksen mukaan perusterveydenhuollon maksut nousisivat ensi vuoden alussa yli 20 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa 45 prosenttia.
Vaikka hyvinvointialueet itse päättävät maksuistaan, maksujen korottamisesta arvioidut lisätulot, 150 miljoonaa, on tarkoitus vähentää jo etukäteen hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Juuson mukaan eri toimien yhteisvaikutuksia arvioidaan parhaillaan.
Vaikutusarvioiden on tarkoitus valmistua ennen kuin lait etenevät eduskuntaan tänä syksynä.