Suomalaislukioihin riittää yhä tulijoita Venäjältä – valkolakin jälkeen kukaan ei halua palata kotimaahan

Venäläisnuoret pyrkivät yhä innokkaasti suomalaislukioihin, vaikka itäraja pysyy kiinni. Pienet lukiot ottavat mielihyvin vastaan ulkomaisia opiskelijoita pysyäkseen pystyssä.

Lukio-opiskelijat Anastasia Flikova ja Sofia Mot Sallan lukiossa 2024.
Venäläiset Anastasia Flikova ja Sofia Mot opiskelivat Sallan lukiossa helmikuussa 2024. Arkistokuva. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Uusia venäläisopiskelijoita tulee yhä Lapin lukioihin itärajan sulusta huolimatta. Venäläisnuoria on aloittamassa opiskeluaan niin Sallan, Savukosken kuin Posion lukioissa.

Itärajalla sijaitseva Sallan lukio on vastaanottanut venäläisiä vuodesta 2007, mutta markkinointi Venäjälle loppui hyökkäyssotaan. Puskaradio kuitenkin toimii ja venäläishakijoita oli tänä kesänä kolmisenkymmentä. Hakijamäärissä oli rehtori Leena Hautajärven mukaan pientä, mutta ei merkittävää laskua.

Hakijoista seitsemän pääsi sisään.

– Karsintaa tehtiin aika paljon, koska osalla kielitaito on niin puutteellinen, ettei sillä kielitaidolla voi lukio-opintoja ajatella, Hautajärvi sanoo.

Sama tilanne on Savukoskella. Erämaakunnan lukioon hakeneista enemmistö on ulkomaalaisia, mutta vain neljän venäläisen suomen taito katsottiin riittäväksi lukio-opiskeluun.

Venäläisylioppilaat jäävät Suomeen

Suomi sulki itärajan raja-asemat marraskuun lopussa Venäjän lähetettyä turvapaikanhakijoita painostusmielessä Suomen rajalle. Loppua itärajan sululle ei ole näköpiirissä.

Venäläisopiskelijoiden kotimatka kulkee nyt Viron Narvan tai Norjan Storskogin kautta, ja se voi viedä päiviä. Ennen sulkua Sallan raja-aseman kautta pääsi muutamassa tunnissa Murmanskin seudulle.

Storskogin raja-asema Norjan ja Venäjän välisellä rajalla
Venäläiset opiskelijat voivat yhä matkustaa Suomeen Norjan Storskogin raja-aseman kautta. Venäläisten turisti- ja ostosmatkat Norja on kuitenkin estänyt toukokuusta 2024 alkaen. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Hautajärvi kertoo, että aikaa ja rahaa vievälle matkalle ei ole lähdetty edes kesälomalla.

– Aika moni jatkavista opiskelijoista on ollut kesän Sallassa ja tehnyt kesätöitä. Läheskään kaikki eivät ole käyneet kotimaassaan.

Viime keväänä ylioppilaaksi kirjoittaneista venäläisnuorista kaikki hakivat suomalaisiin korkeakouluihin ja useimmat pääsivät sisään. Jotkut vielä odottavat peruutuspaikkaa, Hautajärvi kertoo.

Savukosken lukiostakaan kukaan ei ole palannut Venäjälle.

– Meillä on venäläisiä kirjoittanut ylioppilaaksi vasta kahtena keväänä ja heistä kaikki ovat hakeneet jatko-opintoihin Suomessa, kertoo Savukosken lukion rehtori Joonas Rentola.

Opetusministeriö ja pienet kunnat eri mieltä tuontiopiskelijoista

Pienet lukiot tarvitsevat ulkomaalaisopiskelijoita. Posiolla aloittava 20 opiskelijan ykkösluokka on suurin pitkään aikaan. Heistä puolet on ulkomaalaisia.

Savukoskella koko lukiossa oli viime lukuvuonna parikymmentä opiskelijaa, joista enemmistö oli ulkomailta.

Venäläiset hakeutuvat lukioihin itsenäisesti, mutta aasialaisopiskelijat tulevat Finest Future -yrityksen välittämänä. Sallassa aloittaa opiskelijoita Myanmarista ja Kiinasta, Posiolla uusien opiskelijoiden joukossa on myös vietnamilainen.

Opetusministeriö on suhtautunut tuontilukiolaisten määrän kasvattamiseen kriittisesti, maksetaanhan koulutus suomalaisten verorahoilla.

Sofia Kochetkova ja Nikita Murga ruokakaupan hedelmäosastolla Sallassa.
Keväällä 2022 Sallan lukiossa opiskelleet Sofia Kochetkova ja Nikita Murga ruokaostoksilla kaupassa, jossa Murga myös työskenteli opintojen ohella. Arkistokuva. Kuva: Annu Passoja / Yle

Itä-Lapissa näkökulma on toinen. Lukionsa suomeksi käyneet ovat Leena Hautajärven mukaan potentiaalisempia Suomen työvoimapulan paikkaajia kuin ne, jotka tulevat Suomeen esimerkiksi suorittamaan englanninkielistä ammattikorkeakoulututkintoa.

– Tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma, jonka huomaa kun ajattelee asiaa elinkeinojen kannalta ja aluepoliittisesti.

Venäläisnuorten halu tulla Suomeen ei siis ole hiipunut rajasulun myötä. Vaikka käynnit kotimaassa ovat hankalia, ovat ne silti helpommin järjestettävissä kuin aasialaisnuorilla.

Nuorten on totuttava ajatukseen elämästä suomalaisessa pikkukunnassa.

– Kun joukkoliikennettä on vähennetty niin kulkemisen kanssa on haasteita ihan täälläkin päässä, muistuttaa Posion lukion rehtori Sanna Soudunsaari arjesta Itä-Lapissa.