Noin joka viides lahtelainen altistuu tieliikenteen melulle päivittäin. Kun mukaan luetaan myös raideliikenne, melulle altistuu jopa neljännes lahtelaisista.
Vaikka liikennemelu on merkittävä terveysriski ja se tulee kaupungille kalliiksi, meluntorjuntaan ei ole kaupungin budjetissa erikseen määrättyä rahaa.
Viime vuosina meluntorjuntakohteita onkin pystytty toteuttamaan vain muiden hankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi Lahdenkadun meluseinä saatiin rakennettua Kivimaan koulun peruskorjauksen yhteydessä.
Lahden kaupunki on laatinut uuden meluntorjunnan suunnitelman vuosille 2024–2028. Siihen on listattu 15 toimenpidettä, joilla pyritään vähentämään melulle altistuvien asukkaiden määrää, alentamaan melutasoja koulujen ja päiväkotien kohdalla ja säilyttämään hiljaisia alueita.
Noin puolet toimenpiteistä on uusia, esimerkiksi pitkään suunnitelmissa mukana ollut Kärpäsenkadun meluseinä on edelleen listalla.
– Kaikki toimintasuunnitelmassa esitetyt kohteet ovat sellaisia, joita toivotaan ja jotka on nähty tarpeellisiksi toteuttaa, mutta sitovaa aikataulua suunnitelmassa ei ole esitetty, sanoo asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Lahden kaupungilta.
Yksi kohteista on Mustankallion tunneli, jonka melua pyritään vaimentamaan liikennejärjestelyillä vuonna 2025.
Järkevä kaavoitus vähentää meluhaittoja
Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan liikennemelu aiheuttaa suuria unihäiriöitä 4 300 lahtelaiselle ja lisää esimerkiksi sydänkohtauksia lähes 50 kohtauksella vuosittain. Keskimäärin melu lyhentää jokaisen lahtelaisen elämää vuosittain yli 2 päivällä.
Terveydenhuollolle ympäristömelu aiheuttaa kuluja arviolta noin 80 miljoonaa euroa vuodessa.
– Vaikka melu ei ole näkyvä, konkreettinen asia, niin silti ne haitat ja vaikutukset ovat ihan konkreettisia ja todellisia, Lehmuskoski sanoo.
Melua voidaan torjua myös muilla keinoilla kuin varsinaisilla meluesteillä tai ajonopeuksia alentamalla.
– Esimerkkinä vaikka se, että kun kaavoitetaan uusia alueita, niin pyritään sijoittelemaan uudisrakennukset niin, että ne itsessään suojaavat melulta, Lemuskoski sanoo.
Osa meluntorjunnasta tehdään kiinteistöissä. Meluhaittoja voidaan vähentää esimerkiksi parantamalla ikkunoiden äänieristystä.
Hiljaiset alueet voivat olla vetovoimatekijä
Meluntorjuntasuunnitelmassa todetaan, että Lahdessa pitäisi olla entistä enemmän ääniympäristöltään hiljaisia alueita. Melun terveysvaikutuksia voidaan vähentää myös luomalla kaupunkiin kävelyalueita, liikenteeltä rauhoitettuja asuinalueita ja katuja sekä vähämeluisia virkistysalueita.
Hiljainen ympäristö nähdään myös mahdollisena vetovoimatekijänä, kun ihminen valitsee sopivaa asuinpaikkaa itselleen.
– Kaupungin yleiskaavoituksessa huomioidaan hiljaisia alueita. Niille rakentamista pyritään välttämään, kun uusia asuinalueita mietitään, Lehmuskoski sanoo.
Lahden kaupungin hiljaiset alueet lisääntyivät merkittävästi, kun Lahti ja Nastola yhdistyivät vuonna 2016. Niitä on nykyisin noin 80. Laajimmat alueet löytyvät Nastolan maa- ja metsäalueista sekä Salpausselän ulkoilumaastoista.