Ostopalveluiden karsimista, investointien jäädyttämistä ja asiakasmaksuihin korotuksia. Muun muassa näillä keinoilla hyvinvointialueet aikovat hakea säästöjä.
Hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna lähes 400 miljoonaa euroa enemmän tappiota kuin alun perin arvioitiin. Valtionvarainministeriön Ylelle toimittamista hyvinvointialueiden laskelmista selviää, että hyvinvointialueet tekevät tappiota kaikkiaan hieman yli 1,25 miljardia euroa.
Vielä huhtikuussa alijäämäksi ennustettiin yli 860 miljoonaa.
Yle kysyi hyvinvointialueiden johtajilta, miksi alijäämä on kasvanut ja mistä hyvinvointialueet aikovat säästää.
Ostopalvelut rasittavat taloutta
Hyvinvointialueiden johtajien vastausten perusteella esimerkiksi vuokratyövoiman käyttö ja ostopalvelut rasittavat useita alueita.
Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla palvelujen oston hinnannousut ja vuokratyövoimakustannukset ovat vt. hyvinvointialuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälän mukaan syitä alijäämän kasvuun.
Pohjois-Savon hyvinvointialue kertoi jo keväällä, että ostopalveluihin ennustetaan kuluvan 59 miljoonaa euroa odotettua enemmän tänä vuonna.
Myös Pirkanmaan hyvinvointialueen suurimmat menot koskevat henkilöstöä ja palveluiden ostoja.
– Henkilöstön saatavuusongelmien vuoksi muun muassa vuokratyövoima ja muut palvelujen ostot ovat olleet ehkä haaste, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Satakunnassa ostopalvelut on laitettu jopa erityisseurantaan ja ohjeistuksia niiden hankkimisesta on tiukennettu.
Pohjanmaan hyvinvointialue on hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnusen mukaan selvinnyt palkkakustannuksissa budjetoitua pienemmällä summalla. Loppuvuoden aikana on tulossa kuitenkin palkankorotuksia, jotka vievät budjettia enemmän miinukselle.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella alijäämää kasvattaa erityisesti HUSin erikoissairaanhoidon kustannukset, jotka vastaavat noin 7 miljoonaa euroa yhteensä 12 miljoonan alijäämästä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen alijäämjäarvio voi hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen mukaan vielä muuttua.
– Esimerkiksi ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutusten kustannuksista ei ole vielä varmaa tietoa. Siellä voi olla painetta nostaa hintoja, Leskinen sanoo.
Kuluja kitketään erilaisin leikkauksin
Lukuisat hyvinvointialueet yrittävät taklata talousvaikeuksia erilaisten leikkausten avulla.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue aikoo säästää esimerkiksi ostopalveluista ja leikata investoinneista. Ostopalveluita vähentää myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, joka lisäksi aikoo velvoittaa henkilöstöä pitämään vuosilomia tehostetusti lomapalkkavelan pienentämiseksi.
Lapin hyvinvointialueella säästökeinoiksi listataan muun muassa palvelurakenteiden kevennys sekä digitalisaatio.
– Alijäämä kuitenkin pienenee siitä, mitä se oli viime vuonna, 90 miljoonasta eurosta. Eli suunta on oikea, Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto (kesk.) toteaa.
Helsingin kaupunki, joka järjestää alueellaan sosiaali- ja terveyspalvelut, aikoo säästöjen ohella lisäksi nostaa joitain asiakasmaksuja.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kuroo alijäämää kiinni muun muassa kilpailutuksilla.
– Esimerkiksi työvoimaan liittyvät sopimukset kilpailutettiin, ja ne astuvat voimaan syyskuussa, eivätkä siten näy vielä taloustilanteessa, Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist sanoo.
Alijäämä pieneni viidellä alueella
Vantaa-Keravan hyvinvointialueella alijäämä on merkittävästi suurempi kuin muilla hyvinvointialueilla, sata miljoonaa euroa, mutta alijäämäisyys ei ole kasvanut kuten muualla.
– Ihmettelen, miten muut hyvinvointialueet eivät ole tehneet realistisia budjetteja, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö sanoo.
Kymenlaaksossa alijäämäarvion säilyminen entisellään 65 miljoonassa eurossa johtuu hyvinvointialueen johtaja Harri Hagmanin mukaan realistisesta budjetoinnista.
Viidellä hyvinvointialueella alijäämä jopa pieneni niukasti.
Etelä-Savon hyvinvointialueella alijäämä laski 49 miljoonasta eurosta 41 miljoonaan. Se johtuu Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän mukaan muilta hyvinvointialueilta saaduista tuloista.
Myös Kainuussa alijäämä pieneni eurolla 25 miljoonaan, mutta parin miljoonan parannukseen ei olla tyytyväisiä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue pysyi talousarvionsa lukemissa useilla talouden tasapainottamistoimilla.
Etelä-Pohjanmaalla alijäämää nipistettiin 36 miljoonasta eurosta 32 miljoonaan ja Kanta-Hämeessä 67 miljoonasta eurosta 66 miljoonaan.
Pyyhkeitä valtion suuntaan
Muutaman hyvinvointialueen johtaja moittii hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja valtion asettamia aikatauluja.
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tolletin mukaan hyvinvointialueiden alijäämä johtuu ensisijaisesti siitä, että valtiolta saatu rahoitus ei riitä kattamaan alueiden toimintaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen sanoo, ettei alijäämä ole katettavissa sillä aikataululla, jota valtio hyvinvointialueilta edellyttää.
– On selvää, että pystymme tasapainottamaan taloutemme seuraavien kahden–kolmen vuoden aikana niin, että emme tee enää lisää alijäämää, mutta suunnitelmat sen tehdyn alijäämän kattamiseksi ovat tällä hetkellä liian kunnianhimoiset. Siihen emme pysty ilman merkittävää palvelutason laskua ja lakisääteisten tehtävien tekemättä jättämistä, johon meillä ei tietenkään ole halua.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtajan sijainen Antti Parpo selittää alijäämään kasvua muun muassa riittämättömällä valtion rahoituksella sekä hajanaisella alueella.
– On täysin mahdotonta saada vuodessa homma kuntoon vuodessa näin isossa organisaatiossa, jossa työntekijöitä on 23 000 ja budjetti yli kaksi miljardia, Parpo sanoo.