Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
100 metrin finaalijuoksut ovat aina yleisurheilun arvokisojen kliimakseja. Pariisissa nähtiin täysin poikkeuksellinen sellainen.
Yhdysvaltain showmies Noah Lyles pinkoi 100 metrin pikajuoksun miesten olympiakultaa ennätyksellään 9,79. Jamaikan Kishane Thompson hävisi viisi tuhannesosaa. Pronssin nappasi USA:n Fred Kerley ajalla 9,81.
Kisajärjestäjät ottivat finaalista kaiken irti mitä tulee showmeininkiin. Urheilijat esiteltiin stadionin värivalojen sekä katsojille jaettujen valorannekkeiden luomassa, ihokarvoja nostattavassa fiiliksessä.
Vaikka kukin urheilija tervehti yleisöä tyylillään, Lylesin sisääntulo oli aivan eri puusta. Mies pomppi, tanssi, huusi ja heilui vauhkoontuneena pitkin rataa.
– Tässä on kyse pitkälti siitä, kenen kantti pitää. Tämä on 90-prosenttisesti henkistä, asiantuntija Tuomas Raja linjasi juuri ennen h-hetkeä.
Hämmentävää tasoa ja tasaisuutta
Usain Bolt teki aikoinaan ihmeitä, mutta silloin kilpailuissa olivat lähinnä vastakkain Bolt ja ME-aika.
Tuoreinta olympiafinaalia on laajalti kutsuttu historian mahtavimmaksi. Ensinnäkin kaikki kahdeksan finalistia mahtuivat 12 sadasosan sisään.
Tämä oli myös historian ensimmäinen kerta, kun 100 metrin kilpailussa kaikki kahdeksan juoksijaa alittavat 10 sekunnin rajan sallituissa tuulioloissa.
Kahdeksanneksi sijoittui Jamaikan Oblique Seville ajalla 9,91. Sillä ajalla olisi 2000-luvun olympialaisissa otettu kerran hopeaa ja kahdesti pronssia.
Suomen nopein mies (10,12) Samuli Samuelsson nautti olympiafinaalin poikkeuksellisesta jännityksestä. Hän hämmästelee sen tasoa sekä tasaisuutta.
– Kaikki 12 sadasosan sisällä. Eihän tuollaista kisaa nähdä millään tasolla.
Sijoille 4–8 ei ole koskaan jääty kisoissa niin kovilla ajoilla kuin Pariisin finaalissa.
Nelinkertainen olympiavoittaja Michael Johnson sanoi BBC:lle, että se oli ”ehdottomasti” paras 100 metrin finaali, jota hän on todistanut.
– Finaali vastasi hypeä. Kierrosten läpi (alkuerät, välierät) näytti, että maailman ykkösmies tilastoissa, Kishane Thompson voittaisi, kuten ennakoitiinkin.
Jumbosijalta olympiakultaan
Miten ihmeessä Lyles voitti olympiafinaalin, jota ei johtanut käytännössä metriäkään?
Kun juoksijat ylittivät maaliviivan, kukaan ei tiennyt voittajaa. Tarvittiin tuskallisen pitkä odotus, kunnes Lylesin nimi lävähti ensimmäisenä tulostaululle.
Lylesin ja Letsile Tebogon reaktioaika oli finaalin hitain: 0,178. Pronssimies Kerleyn vastaava oli huima 0,108.
Lyles oli kisan viimeisenä vielä 40 metriä ennen maalia.
– Kymmenen metriä ennen maalia Lyles ei ollut edes kiinni mitalissa, eikä toivoakaan voitosta, näki BBC:n asiantuntija Steve Cram, joka on 1 500 metrin olympiahopeamies vuodelta 1984.
Mutta kun Lyles saavutti huippunopeutensa 46,3 km/h, sen jälkeen hän pystyi parempaan kuin kukaan muu.
80 metristä 90 metriin Lylesilla kesti 0,84 sekuntia ja viimeiseen kymmeneen metriin 0,86 sekuntia. Thompsonin vastaavat olivat 0,85 ja 0,87. Se riitti.
– Aion olla rehellinen. En ollut valmis näkemään sitä, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun sanon sen, Lyles päivitteli ja viittasi hetkeen, kun hänen nimensä ilmestyi taululle voittajana.
On arvuuteltu, että Lyles oli paras finaalin lopussa, koska hän on ollut jo pidempään maailman ykkönen 200 metrillä. Samuli Samuelsson näkee, että se on totta vain osittain.
– Thompson ja muut alkoivat selkeästi puristamaan viimeisillä metreillä, kun näkivät olevansa ykkössijassa kiinni. Lyles osasi pitää juoksunsa rentona, kun muut jäpittivät.
Fyysisten erikoisominaisuuksien sijaan nimenomaan henkinen kantti ratkaisi, Samuelsson linjaa.
Muun muassa Lylesin kolmesta terapeutista, kolmeen eri tarkoitukseen, lienee todella hyötyä.
Kelpaako yleisurheilun keulakuvaksi?
Lyles on puhunut aiemmin unelmastaan murskata Boltin ME-ajat. 100 metrillä siihen on vielä matkaa 21 sadasosaa, ja se on paljon. 200 metrillä Lylesin ennätys on 19,31, joten ME on 12 sadasosan päässä.
Mutta Lyles tietää, että huomiota, mainetta ja mammonaa saa viihdebisneksessä muullakin kuin juoksemalla.
Lylesin elkeisiin on voinut tutustua esimerkiksi Netflixin ja Kansainvälisen yleisurheiluliiton Sprint-dokumenttisarjassa, jossa USA:n muut joukkueenjäsenet päivittelevät Lylesin huutelua ja pöyhkeyttä.
Heti olympialaisten avajaisissa puheenaiheeksi nousi Lylesin esiintyminen. USA:n olympiajoukkue julkaisi videon Seine-joelta. Lyles kääntyy videolla kameraan ja huutaa: ”Mitä kuuluu, Team USA? Tämä on Noah Lyles, maailman nopein mies”.
Siitähän kohu nousi, koska Jamaikan Kishane Thompson (9,77) ja Kenian Ferdinand Omanyala (9,79) olivat juosseet tällä kaudella kovempaa kuin Lylesin ennätys. Lyles selvitti myöhemmin, että ajoilla ei ole väliä, vain titteleillä.
Viime vuoden MM-kisoissa hän sai monet NBA-fanit ja -pelaajatkin Kevin Durantista lähtien raivoihinsa.
– Minua satuttaa, että minun on katsottava NBA:n finaalit ja siellä lukee ”maailmanmestari”. Minkä maailmanmestari? Yhdysvaltojen? Älkää ymmärtkö minua väärin, rakastan Yhdysvaltoja, mutta se ei ole koko maailma... Me olemme maailma, Lyles naureskeli lehdistölle Budapestin MM-areenalla.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto otti kohusta ilon irti koripallon MM-kisojen aikaan.
Denise Lewis, 7-ottelun olympiavoittaja vuodelta 2000, sanoi BBC:llä, että Lyles esiintyy suurimmilla näyttämöillä vielä pitkään ja pystyy tukemaan lajin näkyvyyttä maailmanlaajuisesti.
– Tuon tekeminen täällä (Pariisissa) kaiken show'n kanssa on aivan loistavaa. Hän on täällä luodakseen perintöä.
Samuli Samuelsson on juossut Lylesin kanssa samassa kisassa kerran, viime talven MM-halleissa, mutta ei samassa erässä.
– Iso persoona. Todellakin rakastaa tehdä hommastaan show'n. Jotkut tykkäävät, jotkut eivät. Hän tekee sitä omalla tavallaan. Minun mielestäni on aina hienoa, että lajissa on väripilkkuja. Ei välttämättä aina vakavaa keskittymistä, vaan tuodaan näytille omaa persoonaa.
– Lyles osaa todellakin tehdä kisaamisesta viihteellistä ja viihdyttää.