Satakunnan hyvinvointialueen alijäämä kasvussa – syynä muun muassa lääkäreiden ostopalvelut

Toukokuussa hyvinvointialue arvioi, että alijäämä olisi tänä vuonna runsaat 60 miljoonaa. Tuoreimmat luvut ovat kuitenkin selvästi synkemmät.

Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila.
Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila on ottanut ostopalvelut erityisseurantaan. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Satakunnan hyvinvointialueen arvio tänä vuonna kertyvästä budjettialijäämästä on synkentynyt selvästi.

Hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila kertoo, että koko alijäämää on tuoreimpien lukujen valossa kertymässä noin 80 miljoonaa euroa eli parikymmentä miljoonaa euroa enemmän kuin vielä keväällä arvioitiin.

Lisämiljoonia on kertynyt menopuolella erityisesti ostopalveluista ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnoista.

Ostopalveluilla hankitaan muun muassa lääkärityövoimaa hyvinvointialueen käyttöön sekä ympärivuorokautisia asumispalveluja vanhuksille.

Ostopalvelut on nyt hyvinvointialueella laitettu erityisseurantaan ja ohjeistuksia niiden hankkimisesta on tiukennettu.

– Työryhmä raportoi jatkossa minulle viikoittain ostopalveluiden tilanteesta ja voimme pohtia, mitä näissä palveluissa voitaisiin tehdä, Varhila sanoo.

Varhilan mukaan hyvinvointialueelta selvästi puuttuu strategia ostopalveluiden hankinnasta ja niiden johtamisesta.

Säästöjä hyvinvointialue uskoo saavuttavansa myös muun muassa digitaalisen sotekeskuksen avulla, joka on tarkoitus saada käyttöön joulukuussa.

– Digisotekeskus helpottaa monessa asiassa, kuten henkilöiden ja palveluiden saatavuudessa. Se ei ehdi juuri tämän vuoden budjettiin vaikuttamaan, mutta toivottavasti jo vuonna 2025, Varhila sanoo.

Hyvinvointialue aikoo talouden tasapainottamiseksi myös lomauttaa väkeään ja irtisanoa kolmisenkymmentä työntekijää.