Lapinsalmen silta Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa ei välttämättä aukea tänä vuonna.
– Pieni todennäköisyys siihen on, mutta avaaminen saattaa mennä ensi vuoden puolellekin, sanoo Metsähallituksen tuoteomistaja Tero Mustonen.
Silta on ollut käyttökiellossa tammikuusta asti. Tuolloin paljastui, että silta voi olla kovalla tuulella vaarallinen, ja siihen täytyy lisätä vakauttavat tuulivaijerit.
Korjauksen piti alkaa jo keväällä, mutta aikataulu on viivästynyt. Mustosen mukaan syynä on korjaussuunnitelman laatiminen.
Vaijereiden kohdat laskettava uusiksi
Korjausta edeltävissä selvityksissä on käynyt ilmi, että sillan Lapinsalmen puoleinen pää ei ole tarkalleen siinä kohdassa kalliota, jossa se alkuperäisen suunnitelman mukaan pitäisi olla.
Mustonen epäilee, että ympäristön vaativien muotojen vuoksi suunnitelma muuttui lennosta rakennusvaiheessa. Poikkeamisen seurauksena siltaan lisättävien tuulivaijereiden tarkat kohdat täytyy laskea uusiksi, koska sillan paikka ei täysin vastaa alkuperäistä suunnitelmaa.
Uusia parannuskohtia löytyi
Korjauksen aikana täytyy muun muassa vahvistaa sillan pyloneita eli kolmiomaisia rakenteita, joista pääkannatinvaijerit kulkevat. Myös sillan kaiteet laitetaan uusiksi.
Lisäksi sillan päät kiinnitetään betoniin, jotta ne eivät pääse nousemaan irti paikoiltaan. Jälkien perusteella sillan päät ovat aiemmin päässeet heilumaan.
Puutteita suunnittelussa ja rakentamisessa
Metsähallitus katsoo, että virheitä on tapahtunut sekä sillan suunnittelussa että rakentamisessa. Mustosen mukaan suunnittelijalla pieleen meni se, ettei se arvioinut riittävästi tuulen kuormitusta.
Rakentaja taas käytti sillassa pultteja, joiden lujuus on noin puolet suunnitelman mukaisista pulteista.
– Niissä murtoraja tulee vastaan liian nopeasti. Teräslaatujen kanssa ei voi lähteä sooloilemaan. Jos lujuus ei riitä, se ei riitä, Mustonen sanoo.
Metsähallitus on tehnyt reklamaatiot sillan suunnittelijasta eli Swecosta sekä rakentajasta eli virolaisesta rakennusyhtiö Remoti Holdingista. Vastausaikaa reklamaatioissa on vielä pari viikkoa.
Mustonen kertoo Metsähallituksen neuvotelleen molempien kanssa muun muassa korjaukseen liittyvistä kuluista ja korvauksista.
Metsähallitus pyrkii siihen, että rakentaja voisi itse korjata ne virheet, joita Metsähallitus näkee sen tehneen.