Kuusamon Suurpetokeskuksen perustaja Sulo Karjalainen, 83, juttelee täytetylle Vyöti-karhulle päivittäin. Vyöti oli Karjalaiselle tärkeä kaveri.
– Ulos kun lähdettiin, mentiin aina peräkkäin joka paikkaan. Se piti minua emona ja seurasi niin kuin koiranpentu hirveän tarkasti.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) määräsi heinäkuussa 2022 Suurpetokeskuksen lopettamaan Vyötin, koska karhun hampaat olivat eläinlääkäreiden mukaan huonokuntoiset ja eläin liikkui huonosti.
Ennen Vyötin lopetusta eläintarha oli tiuhaan otsikoissa muun muassa eläinten hyvinvointiin liittyvistä laiminlyönneistä ja aitausten kunnosta.
Samana syksynä avi perui yrityksen eläintarhaluvan ja määräsi kaikki eläimet eli karhut, ilvekset, koirasudet, porot ja ketun joko siirrettäväksi muihin eläintarhoihin tai lopetettaviksi. Valitus hallinto-oikeuteen muutti kuitenkin tilanteen.
Nyt eläintarha on jälleen auki, mutta edelleen viranomaiset ja oikeuslaitos selvittävät, mitä tarhalla on tapahtunut.
Kokemus ajojahdista
Sulo Karjalainen käy tervehtimässä eläimiä aitauksilla päivittäin. Vetovastuu on kuitenkin vaihtunut: Karjalaisen tilalle toimitusjohtajaksi tuli keväällä 2022 Pasi Jäntti, joka on ollut yrityksessä töissä yli 15 vuotta.
Miehet kokevat olleensa viranomaisten ja median ajojahdissa, kun uutisiin nousivat aluehallintoviraston valvontaeläinlääkäreiden tarkastuskertomuksissa olleet ongelmat, kuten eläinten suunterveys ja sisäsiittoisuus, karhujen virikkeet ja ravinto tai rikkinäiset aitaukset.
– Aiemmin ei ole ehkä ymmärretty avin määräyksiä kokonaisuudessaan ja kaikkia avin raportteja ei tullut meidän käsiimme, vaan ne lähettettiin aiemmalle kirjanpitäjälle. Nyt toimeen on ryhdytty, Jäntti kertoo.
Yle tarkasti avilta asian. Esimerkiksi vuosina 2018 ja 2020 saantitodistuskirjeet on kuitannut Sulo Karjalainen. Hän taas kertoo lähettäneensä postit avaamattomana eteenpäin kirjanpitäjälle.
– Nyt on kaduttanut, mutta kaikki on ollutta ja mennyttä. Ei niihin pysty enää vaikuttamaan, sanoo Karjalainen.
Yle tavoitti 85-vuotiaan kirjanpitäjän, mutta ei saanut vastausta siihen, katsoiko kukaan avin lähettämiä papereita.
Sulo Karjalainen kertoo videolla näkemyksensä vuoden 2022 uutisointiin:
Karjalainen ja Jäntti kertovat, että viime vuosien median huomio on tuntunut musertavalta. Aiemmin keskukselta esimerkiksi ostettiin karhuvideoita. Tilanne kääntyi yhdessä yössä, kun laiminlyönnit tulivat julkisuuuteen.
Näin Pasi Jäntti kertoo kokemastaan mediamylläkästä:
Tämä kaikki on muuttunut
Vuonna 2022 Suurpetokeskukselta karkasi karhuja kahdesti: huhtikuussa Karjalainen joutui Tara-karhun kynsiin ja syksyllä Nätti-karhu pääsi pois aitauksesta.
Suurpetokeskus on lisännyt nyt aitausten turvalukitusta ja korjannut karhujen ruokailukatokset. Yritys aikoo uusia tarhan tiloja yksi kerrallaan. Jäntti kertoo, että myös rehukeskus saneerataan tulevaisuudessa. Korjaustyöt alkoivat, kun yritys sai eläintarhalupansa takaisin marraskuussa 2023.
Ovet avattiin yleisölle uudestaan heinäkuun lopulla. Sitä ennen avi suoritti vuositarkastuksen, jonka mukaan eläintarhassa on asianmukaiset tilat eläinten pitämiseen.
– En suostu sanomaan, että kaikki oli mainiosti, sanoo tarkastuksen tehnyt läänineläinlääkäri Sini Alakurtti.
Tarkastuksessa huomio kiinnittyi porotarhojen pohjiin, jotka olivat jo loppukesästä kuluneet ja tarhoissa kasvoi enää niukasti syömistä. Asiaan auttaisi pellolle tehtävä väliaikainen aitaus, lääkärit ohjeistivat.
Alakurtin mukaan isoin asia Suurpetokeskuksen toiminnassa on tulevaisuudessa sen vanhenevien eläinten hyvinvoinnin seuraaminen.
Pasi Jäntti kertoo keskuksen tekevän nyt yhteistyötä valvovan viranomaisen kanssa. Aiemmin miehet kokivat, että avi halusi lopettaa heidän karhunsa.
Sini Alakurtti sanoo, että tällä hetkellä tilanne ei ole niin tulehtunut kuin aiemmin.
Eläintarhaluvan ehdot on täytettävä
Suurpetokeskuksen eläintarhalupa on voimassa toistaiseksi, mutta sen jatko ei ole aivan varmaa. Aiemmin yritys on rikkonut eläintarhaluvan ehtoja sekä avin että hallinto-oikeuden mielestä. Ehtoina on muun muassa luonnonvaraisten eläinlajien suojelu ja siihen liittyvään tutkimukseen osallistuminen.
Keskus on toimittanut lupaehtoihin liittyvän ilmoituksensa aviin.
– Sitä ei ole käsitelty vielä, eli heillekään ei ole ilmoitettu, ovatko toimet riittäviä, Alakurtti kertoo.
Kolme rikosnimikettä syyteharkinnassa
Poliisi on tutkinut Suurpetokeskuksen puutteita törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena. Juttu on nyt syyteharkinnassa.
Lisäksi yrityksen kirjanpito on kateissa usean vuoden ajalta. Kuusamon suurpetokeskuksen silloinen toimitusjohtaja Sulo Karjalainen sekä yrityksen kirjanpitäjänä toiminut nainen saivat viime toukokuussa syytteen törkeästä kirjanpitorikoksesta.
– Näillä ei ole vaikutusta Suurpetokeskuksen toimintaan, sanoo Jäntti.
Kirjanpitäjä kertoi Ylelle, että hän on toimittanut vuosien 2013–2019 kirjanpidon Suurpetokeskukseen.
Karjalaisen kaksi toivetta
Sulo Karjalaisen työ petojen kanssa alkoi 1990-luvulla. Hän toimi silloin RKTL:n eli nykyisen Luonnonvarakeskuksen Erik Nyholmin apulaisena.
Vyöti tuli Karjalaiselle hoitoon 1993, kun karhu oli jäänyt orvoksi karhunmetsästyksessä. Siitä alkoi muovautua Suurpetokeskus, joka on kasvanut karhunpentujen orpokodista luonnonvaraisten eläinten eläintarhaksi.
Karjalainen toivoo keskuksen toiminnan jatkuvan. Toinenkin toive hänellä on:
– Ahmakanta on voimistunut Suomessa, jospa me saadaan joku ahma vielä lemmikiksi, Karjalainen summaa.