Sami Itani tylytti Suomen urheilujohtamista A-studiossa – näin Matti Heikkinen vastasi kritiikkiin

Suomen olympiakomiteaa on kritisoitu heikosta olympiamenestyksestä sekä siitä, että huippu-urheilu on jäänyt komiteassa liian pieneen asemaan.

Matti Heikkinen ja Sami Itani keskustelivat maanantai-illan A-studiossa suomalaisen huippu-urheilun tilasta.

Suomen jääminen ilman olympiamitalia Pariisin kesäkisoissa on kirvoittanut keskustelua maan huippu-urheilun tilasta sekä kritiikkiä Suomen olympiakomiteaa kohtaan.

Esimerkiksi urheiluvaikuttajat Henrik Dettmann ja Riikka Pakarinen huomauttivat, että Olympiakomitea ei voi olla samaan aikaan menestyksekkäästi vastuussa sekä huippu-urheilusta että koko kansan liikuttamisesta. Olympiakomitea on strategiassaan nimennyt molemmat tehtäväkseen.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen vastasi kritiikkiin vieraillessaan maanantai-iltana Ylen A-studiossa.

Heikkiseltä kysyttiin, olisiko helpompaa, jos voisitte keskittyä komiteassa vain huippu-urheiluun.

– Jos me mitaleita haluamme, silloin pitää oikeasti keskittyä vain huippu-urheiluun. Se on sitten eri asia, mitä järjestöt tai lajiliitot omissa strategioissaan kokevat tarpeelliseksi. Mutta meillä on rajalliset resurssit ja tätäkin pitää tehdä yhdessä. Meillä täytyy olla yhtenäinen suunta ja selkeä roolijako, mitä ollaan tekemässä, Heikkinen sanoi.

Jan Vapaavuori, Matti Heikkinen, Leena Paavolainen istuvat infotilaisuudessa.
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori (vasemmalla), huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja varajohtaja Leena Paavolainen ovat viime päivinä joutuneet vastaamaan kysymyksiin vaisusta olympiamenestyksestä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

A-studiossa suomalaisen huippu-urheilun nykytilasta keskusteli myös Suomen urheiluliiton entinen puheenjohtaja Sami Itani, jonka mielestä Olympiakomitean olisi tärkeää selkeyttää toimintaansa.

– Minulle on epäselvää, mitä Olympiakomitea haluaa tavoitella ja mitkä ovat ne tärkeimmät tavoitteet. Enkä tarkoita, etteikö kansan liikuttaminen olisi yhteiskunnallisesti paljon tärkeämpää (kuin huippu-urheilu), mutta sille on oma organisaationsa. Esimerkiksi lajiliitot ja lukuisat muut järjestöt, kuten aluejärjestöt, Itani totesi.

Heikkinen ei harkitse eroa

Nollan mitalin tulos ensimmäistä kertaa Suomen 116-vuotisessa olympiahistoriassa on valtaisa pettymys, vaikka suurena yllätyksenä sitä ei voi pitää. Varsinaiset mitalisuosikit olivat Suomen 56-päisessä joukkueessa hyvin harvassa.

Kaksissa edellisissä kesäolympialaisissa Suomi pääsi mitalikantaan vain vaivoin: Rio de Janeirossa 2016 mitalisaaliista vastasi nyrkkeilijä Mira Potkonen pronssillaan, vuoden 2021 kisoissa Tokiossa Suomi sai puolestaan kaksi pronssia, Potkonen jälleen nyrkkeilystä ja Matti Mattsson uinnista.

50 kilometrin kävelyn maailmanmestari ja valmentaja Valentin Kononen sanoi sunnuntaina Ylen olympiastudiossa, että huippu-urheilun prosessi ja voittamisen kulttuuri ovat olleet Olympiakomiteassa hukassa jo pitkään. Konosen mukaan vuosittaisia tavoitteita ei ole mitattu eikä analysoitu.

Valentin Kononen ja Riikka Lehtonen puivat Ylen studiossa olympialaisten päätöspäivänä Suomen historiallisen surkeaa menestystä.

Maanantaina Pariisista palannut Matti Heikkinen kertoi A-studiossa ymmärtävänsä Konosen kritiikkiä. Hän painotti useaan kertaan, että Suomen joukkueen tulos ja siihen vaikuttaneet asiat analysoidaan tarkasti syksyn aikana.

Huippu-urheilujohtaja ei aio erota tehtävästään, mutta tarpeen muutoksille hän tunnistaa.

– Kahta mitalia lähdettiin hakemaan ja sitä ei saavutettu. Kyllä meillä on nyt oikeasti se aika, että pitää syksyn aikana ottaa porukka Suomessa kokoon. Pitää käydä raikas, reipas keskustelu siitä, mitä haluamme jatkossa tehdä, jotta Los Angelesin kesäkisoissa palataan kesälajien osalta mitalikantaan, Heikkinen sanoi.

Itani: Isoja strategisia virheitä on tehty

Heikkinen muistuttaa, että yksilöurheilun vaatimustaso on tänä päivänä globaalisti korkea. Suomen on kuitenkin ollut vaikeaa pysyä kesälajeissa muiden Pohjoismaiden vauhdissa. Esimerkiksi samaa kokoluokkaa olevat Tanska ja Norja saivat kumpikin Pariisissa lähes kymmenkunta mitalia.

– On myös sanottava se, että huippu-urheilu on raakaa ja rehellistä. Pariisin tulos ei selittämällä parane, ja nyt on sitten syvällisten analyysien aika, että missä epäonnistuimme ja mitä hyvääkin ehkä siellä taustalla oli, Heikkinen sanoi.

Solfrid Koanda toi Norjalle maan viidennen mitalin näissä kisoissa, kun hän voitti painonnoston 81 kilon sarjassa kultaa. Mitali on varsin harvinainen, sillä Norja on tätä ennen voittanut ainoastaan yhden painonnostomitalin, ja siitäkin on 52 vuotta aikaa.
Painonnostaja Solfrid Koanda oli yksi Norjan neljästä kultamitalistista Pariisissa. Norja sai kisoista yhteensä kahdeksan mitalia. Kuva: Getty Images

Sami Itanin mukaan olympiajoukkueen nollan mitalin tulos on seurausta isoista strategisista virheistä, joita on tehty vuosien varrella. Itanin mielestä on aika myöntää, että huippu-urheiluorganisaatiot ja erityisesti niiden johto ovat epäonnistuneet.

– En viittaa vain nykyisiin johtajiin, vaan myös viime vuosien muihin päätöksentekijöihin. Ei ole onnistuttu auttamaan urheilijoita riittävän paljon tai oikealla tavalla. Ja kyllähän suomalaisessa urheilujohtamisessa on tyypillisesti tapana heittää keskijohtoa bussin alle, ja isot pomot jatkavat. Sori Matti, mutta en usko, että siellä sinun yläkerrassasi tapahtuu muutoksia, Itani sanoi.