Työnantajan keinot puuttua alkoholinkäyttöön vapaa-ajalla ovat rajalliset.
Päihdelääkäri Kaarlo Simojoki kertoi hiljattain Ylelle, että päihdeongelmat näkyvät yhä selvemmin työterveydessä. Alkoholin lisäksi kannabis ja kokaiini alkavat olla arkipäivää.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo, että työntekijöillä on oikeus yksityiselämään. Silti on olemassa rajoja, joiden ylittymisen jälkeen työnantaja voi ryhtyä toimiin.
Koskisen mukaan yksi ilmeinen ylilyönti on työn tekeminen päihtyneenä.
– Työnantaja toimii perustellun epäilyn avulla. Se sitten syntyy hyvin eri tavoin. Voi nähdä, että toinen hoipertelee, tuoksuu tai on toisenlainen kuin aikaisemmin, Koskinen sanoo.
Alkoholinkäyttö kesälomalla tai viikonloppuisin voi synnyttää luottamuspulan etenkin, jos käyttöön liittyy rikos. Koskinen nostaa esiin rattijuopumuksen, josta tulee seurauksia monilla aloilla.
Luottamuspulaa saattaa aiheuttaa käytös, joka nähdään muutoin sopimattomaksi.
– Ajatellaan vaikka nuorten kanssa työskentelevää pappia, joka sitten vapaa-ajalla on useimmiten näkyvällä paikalla humalassa. Siitä ei synny sellaista kuvaa, joka työntekijästä pitäisi julkisuudessa olla.
Päihteidenkäytön mahdollisiin seurauksiin vaikuttaa, mikä ammatti on kyseessä.
Koskinen sanoo, että päihteisiin suhtaudutaan tiukemmin liikenteeseen ja turvallisuuteen liittyvissä ammateissa. Tällaisia ovat esimerkiksi poliisi, lentäjä, sotilas ja tuomari.
Hallituksen aikeet helpottaa irtisanomisia saattavat laskea kynnystä irtisanoa työntekijä päihteidenkäytön takia. Irtisanomiseen edellytetään painavaa ja asiallista syytä. Hallitus on kaavaillut muuttavansa lakia siten, että irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy.
– Sitten työnantajat varmasti helpommin puuttuvat työpaikalla tapahtuneeseen alkoholin tai huumausaineiden väärinkäyttöön, mutta myös todennäköisesti vapaa-ajalla tapahtuneeseen, Koskinen arvioi.
Kyse on vielä spekuloinnista, sillä mitään lakiesitystä ei ole annettu.
Pääsääntönä on, että irtisanominen on mahdollista, jos toiminnalla on ollut vaikutusta työntekoon. Ennen irtisanomista työntekijää pitää ensin varoittaa ja sen jälkeen selvittää mahdollisuutta tarjota muuta työtä, Koskinen sanoo.
Huumeiden tulo työelämään on huomattu
Suomen suurimpiin työnantajiin lukeutuva S-ryhmä vahvistaa, että päihteissä on nähtävissä muutos myös työpaikoilla.
– Selkeästi huumeet ovat nousseet repertuaariin, S-ryhmän johtava työhyvinvointiasiantuntija Satu Ylitalo kertoo.
S-ryhmällä on oma ”varhaisen avun” yhteydenottokanava, jota kautta työntekijä voi suoraan ottaa yhteyttä päihdeasiantuntijaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yhteydenotto ei tule työnantajan tietoon, Ylitalo sanoo.
– Kun työntekijä itse on huolissaan omasta päihteidenkäytöstä, hän pystyy anonyymisti hakemaan apua.
Työnantajan tietoon tulevissa tapauksissa S-ryhmä voi ohjata päihderiippuvaisen työntekijän vapaaehtoiseen hoitoon. Tuen lisäksi on harkittava myös ”työnjohdollisia toimenpiteitä” eli varoitusta tai irtisanomista.
Se, mihin toimenpiteisiin lopulta ryhdytään, on kokonaisharkinnan tulosta ja tilannekohtaista.
– Vaikka tuetaan, pitää miettiä myös se turvallisuus, sääntöjen noudattaminen ja tämän tyyppiset asiat.
Ylitalo sanoo, että valveutunut työantaja valmistautuu tilanteisiin, joissa päihteidenkäyttö vaikuttaa työntekoon. S-ryhmän tavoitteena on tehdä tavoitteensa selväksi työntekijöilleen.
– Tekojen kautta kerrotaan, että meillä päihteidenkäyttö työajalla ei ole sallittua.