Poliisin tietoon tulee vuosittain 300–350 ilmoitusta koiran hyökkäämisestä ihmisen tai toisen eläimen kimppuun.
Määrän arvellaan olevan suurempi, sillä vain osa hyökkäyksistä päätyy poliisin tietoon. Useimmat tapaukset ratkaistaan osapuolten kesken.
– Myöskään eläinlääkärille ei ole säädetty erillistä ilmoitusvelvollisuutta tällaisesta asiasta, kertoo komisario Tomi Mansikkamäki Pohjanmaan poliisista.
Osa koiranomistajista voi pelätä, että koira on lopetettava, jos sen aggressiivinen käytös tulee viranomaisten tietoon.
Mansikkamäen mukaan näin voikin käydä. Jos koira aiheuttaa välitöntä vakavaa vaaraa ihmisille, päätös lopetuksesta voi tulla saman tien.
– Mutta jos on vähäkään aikaa reagoida tai pelata aikaa, poliisi pyrkii saamaan eläinsuojeluviranomaisen tai eläinlääkärin lausunnon.
Turvasumutteella ei kannata suihkia hetken mielijohteesta
Osa koiranomistajista kantaa mukanaan koiran turvasumutetta. Sumute sisältää mentolia, ja sitä on tarkoitus suihkuttaa hyökkäävä koiraa kohti itsepuolustustilanteessa.
Mentoli ärsyttää koiran suun limakalvoja ja yllättävä, epämukava olo saa sen usein keskeyttämään toimintansa.
Poliisi on tietoinen markkinoilla olevista koiran turvasumutteista. Ne ovat laillisia, eivätkä kuulu ampumalainsäädännön piiriin.
Tomi Mansikkamäen mukaan jokaisen koiran päälle ei sumutetta kannata hetken mielijohteesta suihkia.
– Kun tällaista voimakeinoa käyttää itsensä puolustamiseksi, mennään hätävarjelusäännösten piiriin. Tuomioistuin arvioi oikeuttamisperusteen eli onko sumutus ollut tarpeellinen puolustusteko hyökkäyksen torjumiseksi.
Vaasassa viikottain koirahyökkäyksiä
Pelkästään Pohjanmaalla koirakouluttaja Jukka Kuusalon korviin kantautuu viikottain koirahyökkäyksiä.
Viimeisin Poliisin tietoon tullut tapaus tapaus sattui elokuun alussa, jolloin koira hyökkäsi Kurikassa pyöräilijän jalkaan kiinni.
Asiasta on kirjattu rikosilmoitus.
Edellisen ilmoituksen poliisi sai kesäkuussa, jolloin vapaana oleva koira oli hyökännyt toisen koiran kimppuun taajama-alueella Seinäjoella.
Ihmisen tai eläimen kimppuun hyökkäävää koiraa on yleensä kuljetettu vapaana. Se on saattanut myös päästä omistajaltaan irti tai on karkulainen.
– Tottelevaisuuskoulutus pitäisi olla ihan lakisääteinen juttu. Nythän laki velvoittaa, että koira pitää olla kytkettynä, mutta koira pitäisi olla hallinnassa. Se tapahtuu koulutuksen kautta, Kuusalo painottaa.
Hän uskoo, että omistaja herää tilanteeseen vasta, kun jotakin ikävää sattuu.
– Silloin monet ajattelevat, että koirasta on luovuttava. Se ei kuitenkaan ole tarpeellista, sillä useimmissa tapauksissa tilanne saadaan koulutuksella hallintaan.
”On tärkeää, että ihminen tajuaa toimineensa väärin”
Kuusalon mukaan myös koirapuistoissa sattuu paljon ikäviä välikohtauksia.
Koiran omistaja on aina, myös koirapuistossa, vastuussa eläimestään sekä siitä, että se pysyy omistajansa hallinnassa.
Lakia ei poliisin mukaan voi tulkita niin, että koira päästetään irti alueelle, vaikka tiedetään, ettei se pärjää muiden kanssa.
– Jos se alkaa siellä hyökkäillä toisten koirien päälle, eikä tottele omistajansa, kyseessä on järjestysrikkomus, toteaa Tomi Mansikkamäki.
Kuusalon mukaan on tärkeää, että ihminen huomaa toimineensa itse väärin.
– On iso työmaa saada omistaja toimimaan toisin, sillä hän on tehnyt jo pahimmissa tapauksissa vuosia asioita väärin. Usein ei ole tehty yhtään mitään. Joskus on ehkä käyty pentukurssilla, mutta ylläpitävää koulutusta ei ole jatkettu.