Kainuun hyvinvointialueen ex-johtaja Jukka Lindbergin ero on herättänyt keskustelua hyvinvointialueiden poliittisesta päätöksenteosta. Myös Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajat erosivat helmikuussa tehtävistään luottamuspulan takia.
Muun muassa Helsingin Sanomat kertoi Lindbergin eron aiheuttaneen Kainuussa poliittisen kriisin.
Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvallilla on näkemys siitä, miksi hyvinvointialueiden johtajat ovat jättäneet tehtävänsä.
– Taloudellisessa sopeuttamisessa sekä palveluiden turvaamisessa ei ole oikein onnistuttu. Tämä yhtälö on johtanut siihen, että näitä ylimpien johtajien eroamisia tapahtuu. Hyvinvointialueiden johtamiskupla on puhjennut, kun johtajat eivät olekaan ratkaisseet isoja ongelmia.
Stenvallin mukaan valtion ja kuntien väliin vaaleilla valitut hyvinvointialueet ovat julkisessa hallinnossa poikkeuksellinen taso, jota hän kuvailee pitkää sote-uudistamista seuranneeksi kompromissiksi.
Professorin mielestä olisi aiheellista kysyä, kuinka laaja hyvinvointialueiden poliittinen tila todellisuudessa on.
– Politiikan merkitys hyvinvointialueille on konstikas asia, koska alueille kohdentuu valtion puolelta poliittista ohjausta. Myös hyvinvointipalveluiden kustannukset kasvavat koko ajan väestön ikääntyessä, ja ne ovat iso osa valtion budjetista, Stenvall selittää.
”Hyvinvointialueen johtajalta odotetaan ihmetekoja”
Suomessa on kaiken kaikkiaan 21 hyvinvointialuetta. Stenvall näkee, että niiden johtamisjärjestelmä on turhan monimutkainen.
– On tehty johtamismalli, jossa odotetaan hyvinvointialueen johtajalta ihmetekoja. Samanaikaisesti johtamistila on aika rajallinen. Kun ei voida vaihtaa joukkuetta, vaihdetaan valmentajaa, Stenvall sanoo.
Poliittisten päätöksentekijöiden ja virkahenkilöiden suhde on Stenvallin mukaan hyvin jännitteinen siinä, kuka käyttää valtaa. Tätä järjestelmää on tässä suhteessa rakennettu väärin, hän toteaa.
– Hyvinvointialueet ovat rakentaneet mallinsa niin, että ylimmän johdon tulee ratkaista kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Johdetaan ikään kuin ylhäältä alaspäin. Siellä on kuningas tai kuningatar, jonka johdolla tehdään ratkaisuja.
Stenvallin mukaan luottamuspulan takia eroaminen ei ole uusi asia, joskin hyvinvointialueilla kyse on voimistuvasta ilmiöstä.
– Kunnanjohtajien paikat ovat olleet aika tuulisia, ja sama tuntuu olevan nyt hyvinvointialueilla.
Hän arvioi, että hyvinvointialueiden tilanne tulee jatkumaan jännitteisenä lähivuosien ajan, kun esimerkiksi palveluverkkoja supistetaan.
– Uusia ongelmia varmasti tulee. Toiminnallisia ja poliittisia pommeja on edessä.