Ajatus hyvinvointialueiden määrän karsimisesta on otettu vastaan alueiden johtopaikoilla vaihtelevin tunnelmin. Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola ehdotti hyvinvointialueiden määrän karsimista nykyisestä 21:stä noin 12:een Ylen haastattelussa torstaina.
Näin vahvistettaisiin Erholan mukaan alueiden mahdollisuuksia suoriutua perustehtävästään. Uudet alueet muodostuisivat esimerkiksi keskussairaaloiden ympärille.
Ei nopeita säästöjä
Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila on avoin ehdotukselle.
– Olen samaa mieltä siitä, että jokaisella hyvinvointialueella pitäisi olla yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai erittäin vahva sairaala. Tämä tarkoittaisi sitä, että alueiden määrä olisi aika lähellä sitä kahtatoista.
Varhilan mielestä yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen olisi 12 alueen mallissa helpompaa. Nopeita kustannussäästöjä karsimisesta ei seuraisi, mutta niitä voisi olla pidemmällä aikavälillä luvassa.
– Lähivuosina ei ole mahdollisuutta lähteä tätä muokkaamaan. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeinen hallitusohjelma voisi olla paikka, jossa nämä asiat voisi arvioida uudelleen. Keskustelua toki kannattaa käydä ennen sitä.
Hyödyllistä vai kankeaa?
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma ei ainakaan tässä vaiheessa kannata ajatusta, mutta näkee siinä mahdollisuuksia.
– Suuruuden ekonomia voisi hyödyttää vaativassa erikoissairaanhoidon toiminnassa siltä osin, että osaajien riittävyys turvattaisiin. Myös tilat ja laitteisto olisivat tehokkaassa käytössä.
Vastaavasti monien perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden kohdalla hallinnollisen yksikkökoon kasvattaminen voisi kuitenkin Luoman mukaan tuoda mukanaan kankeutta.
Hän kokee, että on aikaista puhua määrän vähentämisestä, sillä alueet ovat vielä toiminnan käynnistämisvaiheessa.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan johtaja Santeri Seppälä ei lähtisi sahaamaan alueiden määrää merkittävästi. Seppälän mukaan ei näytä siltä, että isot hyvinvointialueet olisivat toimivampia.
– Meillä Etelä-Savossa on Suomen lyhimmät hoitojonot. Olemme saaneet enemmän ihmisiä töihin uudistuksen jälkeen ja työtyytyväisyys on kasvanut. Tuskin hoitajan saaminen Puumalan mummolle helpottuu siten, että johto on esimerkiksi Tampereella tai Kuopiossa.
Alueiden yhdistäminen tarkoittaisi esimerkiksi tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja palkkaharmonisointia. Näistä kertyisi Seppälän arvion mukaan miljardien eurojen kulut.
Taas uudistus
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan johtaja Tarmo Martikainen ei innostu Marina Erholan ehdotuksesta.
– Sehän olisi jälleen kerran hallinnon uudistus, jossa pitäisi katsoa tietojärjestelmät ja monet prosessit. Se olisi samaa työtä, mitä me olemme kaksi vuotta tehneet.
Martikaisen käsityksen mukaan nykyinen uudistus on parantanut palveluita suurimmalla osalla alueista.
– Joku alue saattaa kokea, että jokin kunta on menettänyt. Toisissa kunnissa taas palvelut ovat parantuneet ja on otettu käyttöön uusia toimintamalleja. Koko ajan mennään parempaan suuntaan ja saadaan tuloksia aikaiseksi.