Perunan- ja viljanviljelijä Timo Myllymäki kasvattaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa kuituhamppua yhteensä vajaan 30 hehtaarin alalla Kauhajoella Etelä-Pohjanmaalla.
Tummanvihreät ja tiheät kasvustot ovat jo kasvaneet miestä pidemmiksi. Pisimmillään kasvit ovat 2,5-metrisiä ja niiden varret yli puolen sentin paksuisia.
– Kuituhamppu tykkää Suomen valoisasta kesästä, eikä se pelästy sateista. Kasvusto ei ole mennyt lakoon.
Viljelyalat kasvussa
Kuituhamppua käytetään muun muassa eristeiden ja tekstiilien raaka-aineena. Sillä voi korvata myös muovia.
Kauhajoelle toista kuituhampun käsittelylaitostaan perustava Hemka Fiber tavoittelee markkinaosuuksia etenkin vaateteollisuudesta.
– Niin viennistä kuin kotimaan markkinoilta, sanoo Juhana Kauppi, joka osaltaan vastaa yrityksen viljelysopimuksista.
Hemka Fiberin sopimusviljelijät tuottavat hamppua Kaupin mukaan tällä hetkellä 1 700 hehtaarilla Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
– Kuituhampun viljelyala on kasvanut etenkin Etelä-Pohjanmaalla.
Viljanviljelyä kannattavampaa
Kun viljojen hinnat lähtivät talvella ja keväällä laskuun, Timo Myllymäki teki laskelmia. Hänellä oli tiedossaan sekä sopimushinnat että kuituhampun tuotantokustannukset.
Mies päätyi siihen, että vuokramailla kuituhampun viljely on viljan viljelyä kannattavampaa, kun puhutaan samoista satotasoista.
– Viljan hinta ei Suomessa muutu, jos sen viljelypinta-ala ei vähene, Myllymäki pohtii.
Myllymäen mukaan kuituhampun siemenet ovat viljansiemeniä kalliimpia, lannoitekustannus on sama, mutta kasvinsuojeluaineita ei tarvita. Hamppukasvusto on niin tiheä, että rikkakasvit eivät menesty ja jopa juolavehnä eli pohjalaisittain juolaheinä kuolee.
– Kun kuituhamppu on kylvetty, sen saa unohtaa seuraavan kevään korjuuseen saakka.
Timo Myllymäki myöntää, että kuituhampun korjuukustannukset ovat viljaa korkeammat, mutta niin on tulopuolikin.
– Kuituhampusta maksetaan 300 euroa tonnilta, kun viljan hinta on 180 euroa tonnilta.
Sadonkorjuu jännittää
Haukiputaalla toimiva Hemka Fiber aikoo perustaa toisen tehtaansa Kauhajoen Aronkylään kuituhampun jatkojalostusta varten. Kauhajoella on yritykselle jo toimitilat ja Yhdysvalloista hankitut koneet, mutta niitä ei ole vielä asennettu.
Tehtaan toiminnan on määrä käynnistyä ensi kevättalvella, jotta laitos olisi valmis, kun pohjalaisviljelijät korjaavat keväällä ensimmäistä kuituhamppusatoaan.
Juuri ensimmäinen sadonkorjuu jännittää Timo Myllymäkeä kuituhampun viljelyssä eniten.
– Se, saadaanko sato korjattua toukokuussa vai meneekö se kesäkuun puolelle. Korjuuajankohta määrittää, mikä on pellon seuraavan vuoden kasvi.
Myllymäki toivoo, että Kauhajoen tehdasinvestointi saadaan toteutumaan ajallaan. Hän kokee kuituhampun hyväksi kasviksi myös oman maatilansa viljelykierrossa.
Hemka Fiberin Haukiputaan tehtaalla tehdään parhaillaan muutostöitä.
– Linjastoa parannetaan niin, että saisimme tuotettua aiempaa puhtaampia kuituja, Juhana Kauppi selvittää.
Juttuun tarkennettu 16.8.2024 klo 11.49 rikkakasvin nimi juolavehnäksi.