Turku tahtoo puuttua entistä rivakammin suojeltujen rakennusten kunnossapidon laiminlyöntiin.
Lähivuosina otsikoihin ovat päätyneet muun muassa Linnankadulla ja Kaskenkadulla sijaitsevien suojeltujen puutalojen kunnostuksen laiminlyönti, mutta lievempiä tapauksia on ollut muitakin.
Turun kaupunginhallitukselle esitellään maanantaina päätettäväksi uutta toimintatapaa, jolla kiinteistöjen laiminlyöntiin voitaisiin puuttua nykyistä nopeammin.
Rakennusvalvontajohtaja Leena Salmelaisen mukaan nykyisen, uhkasakkoon perustuvan menettelyn ongelma on, että sakon asettamisesta kestää valituskierrosten jälkeen rakennuksen kunnostamiseen pahimmillaan lähes kymmenen vuotta.
– Käsittelyn kestäessä rakennuksen kunto heikkenee koko ajan ja lopputuloksena voi olla, että rakennuksen suojeluarvot menetetään yksinomaan prosessin pitkän käsittelyajan vuoksi, Salmelaisen esittelytekstissä todetaan.
Kaupunki voisi itse aloittaa kunnostuksen omistajan laskuun
Uusi malli perustuisi uhkasakon asettamisen sijaan teettämisuhkaan.
Teettämisuhka tarkoittaa, että jos rapistuneen kiinteistön omistaja ei ryhdy itse kunnostamaan rakennusta, rakennusvalvonta määrää kaupungin tekemään määrätyt korjaukset omistajan laskuun.
Kaupunki maksaa kulut ensin itse ja perii kustannukset jälkikäteen omistajalta. Riskinä on, ettei kaupunki saa perittyä kustannuksia esimerkiksi omistajan varattomuuden takia. Itse tavoite, eli suojellun huonokuntoisen rakennuksen korjaaminen kuitenkin varmasti toteutuu.
Teettämisuhkaa käytetään Turussa jo nyt, mutta ensisijainen käytäntö on ollut uhkasakko.
– Suomen vanhimmalla kaupungilla ei ole varaa jättää arvokkaita rakennuksia rapistumaan vain siksi, ettei kiinteistön omistaja syystä tai toisesta huolehdi lain mukaisista velvoitteistaan, kaupunginhallituksen esittelytekstissä kirjoitetaan.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina.