Hallitus haluaa jäänmurtoyhtiö Arctian nykyistä tiukempaan valtion ohjaukseen.
Ylen lähteiden mukaan näin halutaan varmistaa, että jäänmurtajat ovat varmasti Itämerellä töissä silloin, kun niitä tarvitaan. Arctian liiketoiminta muilla merillä ei saa vaarantaa päätavoitetta.
Elokuun loppuun mennessä jäänmurtoyhtiö Arctian ohjaus on määrä siirtää valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta liikenne- ja viestintäministeriöön. Samalla yhtiö määritetään strategisen intressin yhtiöstä erityistehtäväyhtiöksi.
Omistajaohjausosasto vastusti ministeriön vaihtoa, mutta ei Arctian muuttamista erityistehtäväyhtiöksi.
Osaston päällikkö Maija Strandberg kertoo, että jäänmurron järjestämistavasta ja murtajien uudistamisohjelmasta keskusteltiin ministeriöiden välillä pitkään.
– Oli ehkä jossain määrin yllättävää, että kipupisteeksi sitten muodostui omistajaohjauksen sijaintipaikka, Strandberg ihmettelee.
Arctia on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka tehtävä on tuottaa voittoa, vaikka yhtiöön kohdistuukin valtion erityishuomio eli strateginen intressi talvimerenkulun varmistamiseksi.
Hallitus varmistaa talvimerenkulun sujumista Itämerellä
Liikenneministeriössä uskotaan, että kauppamerenkulkua palvelevalle jäänmurrolle on paremmat edellytykset, kun jäänmurtoyhtiökin on liikenteestä vastaavan ministeriön ohjauksessa.
– Varmistetaan se, että pohjoisella Itämerellä talvimerenkulku on kustannustehokasta ja vähäriskistä, perustelee liikenneministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala.
Rantala johtaa ministeriön konserniohjausosastoa.
– Tässä on enemmän mahdollisuuksia painottaa nimenomaan Itämeren jäänmurtoa sekä yhtiön toiminnassa että uusien murtajien hankintaa mietittäessä.
Siirto poikkeaa omistajapolitiikan muusta linjasta
Hallituksen ratkaisu poikkeaa toukokuussa tehdystä omistajapolitiikan periaatepäätöksestä. Siinä ”omistajaohjausta keskitetään valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle”.
Omistajaohjauksen päällikkö Strandberg perustelee keskittämistä sillä, että omistajaohjaus pidetään erillään ministeriöiden toimialaan kuuluvasta sääntelystä. Nyt sääntelystä vastaava liikenneministeriö ohjaa myös alan yhtiötä.
– Myös tilaajan, tuottajan ja lakisääteisen viranomaisen ohjaus on samassa ministeriössä. Me katsomme, että ohjausrakenteen tulee olla läpinäkyvää kaikkien sidosryhmien suuntaan.
Toisaalta hallitusohjelmassa on kirjoitettu, että ”uudistetaan jäänmurron järjestämistapa ja käynnistetään jäänmurtajien pitkäjänteinen uusimisohjelma hallituskauden aikana”.
”Minimoidaan kustannuksia eikä maksimoida voittoa”
Hallituksen tavoitteena on, että Arctian yhteistyö sen suurimman asiakkaan, Väyläviraston kanssa tiivistyisi. Ajatus on, että jäänmurron ja muiden töiden suunnittelu ja samalla tehokkuus paranisivat.
– Erityistehtäväyhtiölle asetetaan maltillinen tuotto-odotus. Pyritään minimoimaan kustannuksia eikä niinkään maksoimoimaan voittoa, liikenneministeriön Rantala kertoo.
Liikenneministeriön virkakunta on jo vuosia halunnut jäänmurron selkeämmin omaan ohjaukseensa.
Virkakunnan keskinäinen eripura oli poikkeuksellista
Virkakunnan vastakkainasettelua kuvataan Ylelle ”vahvaksi”. Toinen lähde vahvistaa, että ”oli iso riita”.
Omistajaohjausyksikön päällikkö Strandberg myöntää eripuran.
– Pidän tätä kiistaa omistajaohjauksen sijainnista valitettavana. Toivon, että prosessi tällaisenaan ei toistu.
Vielä alkukesästä omistajaohjausministerinä työskennellyt RKP:n Anders Adlercreutz oli siirtoa vastaan ja tuki omaa osastoaan. Pitkien keskustelujen jälkeen ministeri taipui. Päätös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa oli lopulta yksimielinen.
On poikkeuksellista, että muut ministerit kävelevät asiasta vastaavan ministerin yli. Yle ei tavoittanut Adlercreutzia kommentoimaan.
Arctian mukaan muu liiketoiminta tukee huoltovarmuutta
Omistajaohjausyksikkö perusteli, että Arctia varmistaa muulla liiketoiminnallaan huoltovarmuutta.
Jäänmurtoyhtiö on ollut aiempina vuosina keskusteluissa sen öljynporausta tukevan arktisten alueiden offshore-liiketoiminnan vuoksi.
Ylen tiedon mukaan myös Arctia perusteli nykytoimintatapaa sillä, että pyrkimys käyttää laivoja jäänmurtokauden ulkopuolella muualla tukee huoltovarmuutta: laivat pysyvät merillä kulkiessaan paremmassa kunnossa kuin laiturissa maatessaan ja miehistö saa kokemusta vaativista oloista.
Uusi järjestely ei estä Arctiaa kauppaamasta murtajapalveluita jäänmurtokauden ulkopuolella kaukomaille.
Arctian mukaan viime vuosien bisnes maailman merillä on ollut hyvin pienimuotoista, mutta kannattavaa. Arctia antaa kanadalaisyhtiölle jäänmurto- ja avustuspalveluita yhdellä monitoimimurtajalla.
Rakennetaanko seuraava murtaja Kiinassa vai Suomessa?
Ylen tietojen mukaan siirto liittyy myös lähivuosiksi kaavaillun uuden murtajan tilaamiseen.
Tiukemmalla ohjauksella haluttaneen varmistaa, että uuden murtajan suunnittelu etenee Suomen eikä kansainvälisen liiketoiminnan tarpeiden mukaan.
Hallitukselle olisi myös mieluisaa, että Arctian seuraava murtaja tilattaisiin Suomesta eikä Kiinasta. Kauppa kiinnostanee ainakin Helsingin ja Rauman telakoita.
Murtajakauppa Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan kiinnostaisi
Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä pohjoisen Itämeren jäänmurrossa.
Suomessa ei pantaisi pahakseen, jos yhteistyö johtaisi siihen, että myös Ruotsi tilaisi murtajia Suomesta. Väylävirasto ja Ruotsin merenkulkulaitos teettivät pari vuotta sitten yhteisen suunnitelman seuraavan sukupolven jäänmurtajasta.
Suomi, Yhdysvallat ja Kanada julkistivat heinäkuussa julkilausuman yhteistyöstä jäänmurtajatuotannossa. Suomessa toivotaan, että Suomen meriteollisuus pääsisi tekemään kauppaa Atlantin taakse.
Arctia on aiemminkin ollut myrskynsilmässä
Noin vuosikymmen sitten silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) epäili arktisen jäänmurron eli Arctian offshore-toiminnan kannattavuutta. Hän ehdotti erityistilintarkastusta yhtiöön, jotta varmistuisi, ettei suomalaisesta jäänmurrosta tule kalliimpaa muiden merien bisneksen vuoksi.
Arctia vastasi, että offshore-bisnes on kannattavampaa kuin Itämeren jäänmurto.
Kyllönen halusi myös yhden jäänmurtajan suoraan silloisen Liikenneviraston omistukseen, jotta ministeriö voisi verrata jäänmurron kustannuksia Arctian laskutukseen.