Valmisteltava lunastuslain uudistus on jakanut mielipiteet jyrkästi juuri päättyneellä lakiluonnoksen lausuntokierroksella. Nykylaista hyötyneet haukkuvat ehdotukset, siitä kärsineet kiittelevät: vihdoinkin laki muuttuu.
Kaikki lakiluonnoksesta lausuneet kymmenet kunnat moukaroivat lakiluonnoksen pataluhaksi ja perustelevat kantansa käytännössä samoin sanoin.
Lakiluonnoksen puolustajat ovat pitkälti maanomistajia. Heistä ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta lakia on täydennettävä, jotta pitkään vaivanneista puutteista päästään eroon.
Nykylain isot erimielisyydet kiertyvät kuntien maakauppoihin ja sähkön siirtolinjojen pakkolunastuksista maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Maistaan luopuvien mielestä hinnat ovat yleensä liian matalia, jopa pilkkahintaisia. Maata käyttöönsä saavien kuntien ja esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimayhtiöiden mielestä maksetut korvaukset ovat olleet käypiä, jopa hyviä.
Vie kunnat pulaan
Kuntien kritiikin kärki kohdistuu maakauppojen lunastuskorvaukseen ehdotettuun 25 prosentin könttäkorotukseen. Kunnat pienimmästä suurimpaan, Helsinkiä, Turkua, Tamperetta ja Oulua myöten ovat yksimielisiä sen turmiollisista seurauksista.
– Korotus lopettaisi kaupungin tekemät vapaaehtoiset raakamaakaupat kokonaan, koska maanomistaja saisi lunastuksen kautta aina 25 prosenttia enemmän kuin vapaaehtoisella kaupalla, Tampere arvioi.
Tampereen mukaan siitä seuraisi jatkuva hinnankorotuskierre, eikä maanomistajan olisi käytännössä milloinkaan mielekästä myydä kiinteistöään vapaaehtoisella kaupalla. Lunastustoimituksien määrä lisääntyisi ja lunastuspäätökset viivästyisivät vuosia. Se hidastaisi kaupungin kehittämistä oleellisesti.
Seuraukset ulottuisivat kuntalaisten kukkaroon saakka:
– Lunastushinnan automaattikorotus siirtyisi suoraan rakennuspaikkojen ja asuntojen hintoihin, vuokriin ja vuosien kuluessa hinnankorotuskierre nostaisi niitä jatkuvasti. Sillä olisi erittäin merkittävät, pysyvät ja haitalliset vaikutukset yhteiskunnan toimintaan, talouteen ja kilpailukykyyn, Tampere linjaa.
Energiateollisuuden mukaan lunastuskorvausten kasvu nostaa kustannuksia ja sitä kautta verkkopalvelumaksuja. Suuri voimaverkkojen rakentaja ja omistaja, kantaverkkoyhtiö Fingrid kritisoi lakiluonnosta monesta seikasta, mutta ylikalliiksi se ei sitä arvioi.
– Esitetty 25 prosentin kiinteä korotus lunastuskorvauksille korottaisi hankkeiden kustannuksia, mutta kokonaisuuden kannalta kustannusvaikutus ei olisi merkittävä.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan korotus vähentää tahtoa vapaaehtoiseen suojeluun.
– Korotukset näkyvät viipymättä uusien luonnonsuojelualueiden määrässä kielteisesti.
Rikastumiskielto pois
Lakiuudistukseen myönteisesti suhtautuvien kirjo on laajempi kuin kriittisesti sen näkevän. Myönteisissä on liike-elämää, maakuntaliittoa ja muuta, mutta painopiste on maanomistajissa.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK katsoo uudistuksen välttämättömäksi, koska omaisuuden suojaa on viime vuosikymmeninä kavennettu.
– MTK saa ylivoimaisesti eniten palautetta sähkölinjalunastuksista. Toiseksi eniten maanomistajia vaivaavat kuntien aggressiiviset toimet maanhankinnassa. Lunastuksilla on tympeä maine. Pakkolunastuksia jopa pelätään, se toteaa.
MTK pitää korotusta lunastuskorvaukseen tasoltaan oikeana, mutta haluaa täydentää lakia muun muassa veronkevennyksillä.
– Pelkkä tasokorotus ei ratkaise tuhansien maanomistajien mielessä olevaa epäkohtaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan kaavamainen korotus ei vastaa todellisiin arvostusongelmiin esimerkiksi voimajohtolunastuksissa, ja aiheuttaa ongelmia kuntien maanhankintaan.
Oulun käräjäoikeuden mielestä lunastuskorvausta voisi poikkeustapauksissa korottaa jopa 40 prosentilla.
– Ylikompensaatiota on pakkolunastuksessa pidettävä pienempänä haittana kuin alikompensaatiota, se muistuttaa.
Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi esittää monen muun lausujan tapaan ns. rikastumiskiellon poistoa laista.
– Pois 50 vuotta sitten kirjoitetut periaatteet siitä, että lunastuskorvaus ei saa muuttaa varallisuusasemaa. Lunastuksen kohteeksi joutuvalla täytyy olla oikeus myös vaurastua lunastuksen myötä, mikäli lunastaja käyttää lunastettua omaisuutta oman liiketoimintansa mahdollistamiseen, Keski-Suomi linjaa.
Ratkaisu erillislaista
Monen kunnan mielestä maanomistajien saamia siirtolinjakorvauksia on tarpeen korottaa, mutta nyt esitetty 25 prosentin tasokorotus ja yleislaki ovat siihen väärä keino. Se kun nostaisi samalla kuntien kustannuksia roimasti.
Jyväskylä ja Seinäjoki ehdottavat ratkaisuksi erityislakia.
– Erityislakien perusteella maksetaan jo nyt korkeampia lunastuskorvauksia ainakin vesilain mukaisissa lunastuksissa ja lunastuksissa puolustustarkoituksiin. Erityislaki voisi toimia ratkaisuna voimansiirtolinjojen korvauskysymyksissä, jolloin negatiivisia vaikutuksia kuntien maanhankintaan, kasvuun ja elinvoimaisuuteen ei pääsisi muodostumaan, mutta maanomistajan asema voimajohtolinjojen alueella paranisi, Seinäjoki summaa.
Porvoo ja Lahti taas ehdottavat kohdistamaan tasokorotuksen muihin kuin julkisyhteisöihin. Se koskisi siis esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimayhtiöitä, mutta ei vaikkapa kuntia.
Suomen uusiutuvat (ex-Tuulivoimayhdistys) ei vastusta tasokorotusta, kunhan se koskee kaikkia lunastuksia tasapuolisesti.
Veroporkkanaakin väläytellään. Kuntaliitto ehdottaa kuntien maanhankintojen vapautusta myyntivoitonverosta kokonaan määräaikaisesti.
– Se on erittäin toimiva keino. Näitä on toteutettu Suomessa muutaman vuoden välein, mutta nyt viimeisimmästä on jo kymmenen vuotta.
Klo 10.27. Päivitetty taulukkoa. Lisätty Kotka.