Pelkopotilaita on ollut aina, mutta määrä on kasvanut vuosien aikana, kertoo Seinäjoen keskussairaalan naistentautien ja synnytysosaston ylilääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo.
Seinäjoen keskussairaalan äitiyspoliklinikan synnytyspelkopoliklinikalla käy vuosittain 160–180 potilasta, joilla on synnytyspelko pää- tai sivudiagnoosina.
Pelkoa esiintyy niin ensisynnyttäjillä kuin uudelleensynnyttäjillä. Syyt ovat moninaisia.
Uudelleensynnyttäjillä pelon takana on usein edelliseen synnytykseen liittyviä kokemuksia. Ne voivat liittyä liialliseen kipuun tai äkillisiin tilanteiden muutoksiin synnytyksen aikana.
– Kurjan kokemuksen syynä voi olla oman kontrollin menettämisen kokemus. Tunne siitä, ettei jollain tapaa ole tullut kuulluksi tunteineen synnytyksen aikana.
Ensisynnyttäjillä taas pelkoa voi aiheuttaa se, ettei tiedä, millaista synnytyskipu on.
– Synnyttäjä on saattanut kuulla lähipiiriltään kurjia kuvauksia. Osalla potilaista on myös jo lapsuudesta lähtien ollut ajatus synnytyksestä luonnottomana ja itselle vieraana tapahtumana, Erkinheimo sanoo.
Synnytyspelon takana voi olla myös muuta henkistä jaksamista kuormittavaa psyykkistä sairautta ahdistusta ja masennusta.
Keisarileikkausten määrä lisääntynyt
Osa synnytyspelkopotilaista päätyy sektioon eli keisarileikkaukseen.
Synnytyspelon osuus sektioon päätyvistä synnytyksistä on kasvanut Seinäjoella selvästi: vuonna 2020 näitä sektioita oli yhdeksän prosenttia, tänä vuonna jo 24 prosenttia.
– Lääkäreiden ja hoitajien mielestä kehitys on surullinen, koska keisarileikkaukseen liittyy lääketieteellisesti enemmän riskejä kuin alatiesynnytykseen, sanoo Erkinheimo.
Synnytyspelkopoliklinikalla on kiinnitetty huomiota pelkopotilaiden kohtaamiseen. Synnytyspelkoon kouluttautuneita hoitajia ja lääkäreitä on useita, ja osa henkilöstöstä on saanut myös psykoterapeuttista koulutusta.
Osastolla on saatavilla myös henkisen ensiavun työntekijöitä ja erityinen pikkulapsipsykiatrinen tiimi.
He kohtaavat pariskuntia ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen.
– Synnytysvalmennuksella on merkittävä rooli synnytyspelon hälventämisessä, sanoo Erkinheimo.